Nyt taitaa käydä niin, että tämä amaryllis ei tule kukkimaan vielä jouluna... Vartta on tullut ehkä kymmenen senttiä lisää viikon aikana, mutta hiukan epäilyttää, että tämä ehtisi avautua jouluksi. Sipulikukissa on aina se, että ne joko aukeavat ihan liian aikaisin tai ihan liian myöhään. Optimaalisia kasvuolosuhteita on amatöörin hankala luoda...
Viikonloppuna on tarkoitus hakea joulukuusi ja koittaa muutenkin saada enemmän joulua aikaan. Pikkujuttuja tässä on jo laiteltu, mutta kokonaisuus on vielä ihan kesken. Tänä vuonna askartelutprojektitkin ovat olleet ihan minimissä työkiireiden vuoksi ja tuntuu, että lahjoja lukuunottamatta muutkin valmistelut on vielä hiukan niin ja näin. Joskus näin, mutta onneksi joulu tulee joka tapauksessa. Vaikka sitten pitäisi pieni spurtti ottaa viime tingassakin. Muutaman päivän etukäteisaherrus yleensä luo vain tunnelmaa.
Onneksi olin kuitenkin sen verran ennalta viisas, että ostin Merimieskirkon joulumyyjäisistä pari rasiaa lanttulaatikkoa. Ainakaan lanttujen metsästämiseen ei tarvitse käyttää jouluviikolla aikaa. Ne on täällä pahimpia joulustressin aiheuttajia. Jos vain mahdollista, olen aina saanut jonkin sorttisen lanttulaatikon aikaiseksi. Jouluista lempiruokaahan ei voi jättää pois, vaikka sitten joutuisikin hiukan soveltamaan. Oikeanlaisia lanttuja kuitenkin joutuu aina hiukan etsimään ja silti ei aina osu ihan oikeaan. Tylsä huomata aattona, että paistettu lopputulos ei olekaan ihan sitä mitä piti, vaikka sose näytti ja maistui ihan hyvältä. Tänä vuonna pöydässä on nyt sitten Saarioista. Täytyy toivoa, että se ei petä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti