keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Vihreä lasi ja pioni


Haalean vihreä lasi on aika raikas yhdistelmä vaaleanpunaisen pionin kanssa.
 
---

Light green glass combined with light pink peony looks quite fresh. 

tiistai 28. toukokuuta 2013

Viisastukoon ken viisastuu

Valkoinen orkidea kukkii ihan täysillä ja toinen kasvattaa uutta kukkavartta. Sitä tosin odoteltiinkin useamman vuoden ajan. Sanoisin melkein, että ylitin itseni monta kertaa sen kanssa. Muutama viikko sitten päätin antaa sille viimeisen mahdollisuuden ja nostin sen olohuoneeseen kadun puoleiselle ikkunalle. Kaikilla naapureilla on aina orkideat kukassa sillä samalla puolella taloa, joten ajattelin, että jos se ei siinä ala kasvattaa uutta kukkavartta niin pian roskis kutsuu... Muutama viikko ja pari kastelukertaa - kukkavarsi tuli esiin!

Niin sitä luulee viisastuvansa, kunnes kuulee muuta. Tyttö halusi eilen tehdä minulle kampauksen. Kesken kampaamisen hän järkyttyi löytäessään ihan harmaan hiuksen. Sanoin ettei se mitään haittaa, kun saahan sen värjättyä piiloon. Saman tien ajattelin, että ei kai nyt lapselle kannata sanoa, että vanheneminen on niin huono asia, että se täytyisi jotenkin vain piilottaa. Lisäsin sitten, että ei se harmaa oikeasti haittaa muutenkaan, kun sehän on vain sen merkki, että vanhenee ja vanhetessa aina viisastuu. Kuvittelin kai hiukan liikoja, koska tyttö totesi siihen lakonisesti: "Ei se taida sun kohdalla onnistua." Täytyy siis varmaan vaan värjätä ne harmaat hiukset ja jättää se viisastuminen suosiolla muille... 

---

This white orchid is blooming and another one of the same kind is growing a new stem! I had almost given up on that one, but the new stem came up just few weeks after I had placed the plant at the right window. It seems that almost everybody at our street has orchids on the same side of the house and most of them are always blooming... A good spot, that's all the orchid asks for. Well, perhaps bit of water once in awhile, too. 

maanantai 27. toukokuuta 2013

Totta ja satua



Olen monesti kertonut, että meidän työpaikka on aika idyllinen. Remontin tarvetta on tietysti ihan toivottoman paljon, mutta tykkään päärakennuksesta tosi, tosi paljon. Alueella on aikoinaan ollut vanha linna ja nykyinen päärakennus on linnan hevostalli. Siihen on tietysti tehty kaikenlaisia (hyviä ja huonoja) korjauksia sisällä ja ulkona vuosikymmenten aikana, mutta punavalkoisen ja harmaan yhdistelmä on aina yhtä raikas. En koskaan unohda  sitä, kun vuosia sitten tulin ensimmäistä kertaa lentokentältä ihan sumuisen harmaana päivänä ja kun taksi pysähtyi, seisoin yhtäkkiä sadunomaisesta sumusta nousseen vitivalkoisen rakennuksen edessä. Ehkä se johtui osittain siitä epätodellisen näköisestä sumusäästä ja kaikesta uudesta, mikä edessä odotti. Joka tapauksessa se oli sellainen hetki, mitä en unohda ikinä.    

Ja sitten vielä kuva siitä mosaiikkilattiasta, joka talkoolaiset huhtikuussa korjasivat. Siitä tuli tasainen ja muutenkin entistä ehompi. Se kestänee nyt taas useamman sukupolven kulkemisen...
I am sure I have told you several times that I work in a rather idyllic place. There is a huge need for refurbishing though, but I am always in love with the main building we are used to call by a grand French name "Chateau." In the old days there used to be a castle in the area, but that no longer exists. Our main building used to be a horse stable next to the castle. It has been fixed both inside and outside in various occasions during the decades, but the facade colored in the mixture of white, red and gray looks always so fresh to me. I will never forget the day I first arrived from the airport many years ago. The fog was thick and looking somehow unreal, as it sometimes does here in Belgium. When the taxi suddenly stopped in the front of the chateau, it seemed to me as if a dazzling white building just suddenly appeared from nowhere in the middle of the thick fog. It was like a fairy tale experience. 

The last photo is the mosaic floor the workers were able to fix. It's now smooth and pretty again. I am sure several generations can walk over it before anybody needs to work on it again...  

lauantai 25. toukokuuta 2013

Liitutauluteksti ja talvisaappaat

Sen verran kummallinen tämä kevät on säiden suhteen, että tulostin internetistä valokuvakehykseen liitutaulutekstin. Olin jo ehtinyt pakata talvisaappaat kellariin odottamaan syksyä, mutta jouduin hakemaan ne takaisin. Saappaat ja kevyt toppatakki eivät ole olleet yhtään liian kuumia tällä viikolla. 

---

This spring has been so strange weather-wise that I printed a chalk board text from somewhere in the internet. I had already brought the winter boots to the basement, but I had to get them up again. This week winter boots and a jacket were not too warm at all... 

perjantai 24. toukokuuta 2013

Eilisiä juhlallisuuksia

Eilen julkistettiin valmistujien arvosanat, kunniamaininnat ja tulevan opiskeluvuoden stipendit. Varsinaiset juhlat ovat 1.6., mutta tästä se lukuvuoden loppu aina alkaa. Eilen satoi ihan kaatamalla. Toivottavasti kesäkuun ensimmäisenä on parempi sää, jotta kulkue onnistuu juhlapäivänä ulkona. Nyt pitää lähteä valvomaan yhtä lopputenttiä... 

---

We announced the degrees and awards of the new graduates and the scholarships for the coming academic year yesterday. The actual graduation ceremony will be on June 1, but this awards assembly is always the beginning of the end of the year. Yesterday it was raining heavily. We are hoping for a better weather for the graduation, so that the procession works out outside... Now I better head to the classroom to proctor one final exam.   

tiistai 21. toukokuuta 2013

Red top photography

Vaihteluksi vaatetta, mutta olipas hieman hankaluuksia saada kuvia otettua. Tytön huoneen vaatekaapin kapeaa peiliä ei oikein voi syyttää, jos tähtää kameran linssillä itse pitkin seiniä... Hauska kirjava tausta kuitenkin tuli hyvin kuviin balleriinanukkeineen ja playmobil-taloineen! ;-) Kokeilin kuvasarjaa kootessa hieman haalentaa värejä, mutta idea on nimenomaan yllättävä väri, joten haalennus näytti pilaavan olennaisimman. Koska sitä juhlamekkoa ei löytynyt, nappasin Mangosta mukaani satiinipaidan. Luulen, että sillä tulee olemaan aika paljon käyttöä sekä arkisemmin, että myös juhlavammin. Farkutkin piristyy kummasti kun yläosassa on hieman kiiltoa. Räiskyvän punainen väri oli sattumalta ainoa tarjolla oleva, mutta se osui ihan nappiin. En ehtinyt vielä kokeilla muita vaihtoehtoja, mutta mielessä on vitivalkoinen puuvillaneule tai vaikkapa farkkutakki... 

---

Photographing oneself is a rather hopeless task! Quite cute background though, isn't it? Since I could not find a suitable dress, I was happy to discover a red satin top at Mango. The color is perhaps bit surprising for those who know me in real life, but I quite like it. I am sure I'll wear it a lot, because it goes with both casual and smart outfits...    

maanantai 20. toukokuuta 2013

Random flowers


Hain pyhäpäivän kunniaksi muutaman leikkokukan. Valitsin hieman sitä sun tätä, jotta kimpusta tulisi mahdollisimman luonnollisen näköinen. Pyysin kukat mukaani sellaisenaan ilman, että niistä olisi tehty valmista kimppua. Nyt sitten odottelen ihan kärsimättömästi, että pionit aukeavat... Vettä tulee harmaan taivaan täydeltä. Onneksi ehdittiin eilen iltakävelylle valoa tankkaamaan, kun aurinko paistoi ihanasti. Tänä keväänä on ollut parasta lähteä heti ulos kun näkee muutamankin auringonsäteen, koska ei ikinä tiedä, milloin niitä on tarjolla seuraavan kerran...

---

I got few cut flowers from the florist yesterday afternoon. I chose bit random collection of this and that, and decided to assemble them at home by myself in order to make them look rather natural. Now I am quite impatiently waiting for the peonies to open up... The weather is gray and rainy today. Fortunately we had time to go for walk yesterday when the sun was shining. This spring has been like that. If you don't get out immediately, when you see the sun, you can forget it...

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Tuunaustarpeita ja huonoja peilejä


Zara Home -kaupasta tarttui mukaan pari pitkään ostoslistalla ollutta ovinuppia... "Takkikaappi" tarvitsee nupit, joten päädyin sinivalkoisiin keraamisiin. Zara Home on mun ehdoton suosikkikauppa pikkuesineiden ja tekstiilien suhteen. Tällä kertaa en kuitenkaan jostakin kumman syystä löytänyt mitään muuta. Ehkä mielessä vain painoi mekkoajatus... Lukukauden lopussa on niin "monitilaisuuksiset" päätösjuhlallisuudet, että olisin tarvinnut uuden mekon. Kokeilin kyllä monta, mutta mikään ei oikein sopinut. Paitsi yksi näytti aika hyvältä edestä, mutta siinä kaupassa ei pystynyt peileistä näkemään, miltä mekko näytti takaa... Aika bisnesidea sekin, että asettelee peilit niin, että asiakas näkee vain valitut kohdat asustaan. Otin kännykällä muutaman kuvan takaviistoon ja totesin, että parasta jättää se mekko ostamatta. Sellaista se shoppailu joskus on. 

---

I found some door knobs from Zara Home. They had been on my shopping list for quite a some time, because the closet for the outdoor gear needs new knobs. I love that shop!!! However, I had set my mind on finding a dress for the graduation celebrations. I use plural, because we have so many festivities, that it's nice to have some variety in dressing up... I tried on many, but could not find one I really liked. One looked fine on the front side. The mirrors, however, were placed so that I could not see at all how it looked from behind. Few mobile phone photos over the shoulder and I knew I should not buy that one... Thankful for the technology though. What a business idea is that to fool the customers with placing the mirrors in such positions that you only get "a selected look"!?!    

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Terassilla



Tänään on koko iltapäivän ajan paistanut aurinko!!! Tuuli on vilpoisa, mutta ainakin on taas vaihteeksi kirkasta valoa... Ilo lienee lyhyehkö, jos säätiedotukseen on uskominen, mutta nautitaan nyt sen aikaa, kun sitä kestää. Hyvällä tilaisuudella on vain otsatukka, sehän on tiedetty jo pitkän aikaa. 

Keskiviikot on täällä kivoja päiviä, koska koululaisilla on aina vain puoli päivää koulua. Muutenhan täällä on aika pitkät koulupäivät, joten keskiviikot hieman keventävät lasten ahkerointia. Tänään säästyin harrastuskuljetuksilta, joten jäi hiukan ihan omaa aikaa kääriä kesäfarkuista lahkeet ylös ja räpsiä muutama valokuva uudesta äitienpäivälahjaksi saamastani hortensiasta terassilla. Siis itse asiassa sain kupongin kukkakauppaan parvekekukan valitsemista varten. Ajattelin kokeilla hortensiaa, koska alakertalaisilla näyttää olevan maahan istutettuna iso pensas, joten ilmeisesti valo-olosuhteet ovat optimaaliset. Nyt kun vain vielä muistaisi kastella sitä. Hortensioihinhan uppoaa vettä aika tavalla. 

Vaaleanpunaisten, istuvien kesäfarkkujen tarina on sama kuin muutama viikko sitten näyttämilläni housuillakin - talven alennusmyyntien jämistä löytyi helmikuussa vaikka ja mitä... Vielä ei ole voinut kovin monena päivänä lahkeita kääriä, mutta eiköhän ne oikein lämpimätkin säät ala pian saapua. (Käsittämätöntä, että pari tuntia aurinkoa luo niin paljon luottamusta kesän tuloon!) Ruskeat ballerinat taas olivat pari viikkoa sitten sellainen ostos, että piti melkein kissojen ja koirien kanssa etsiä oikeaa väriä ja kokoa. Tuli todettua kymmenien parien kokeilemisen perusteella, että kapeajalkaisen on melkein toivotonta löytää sopivia kesäkenkiä... Nämä kuitenkin tuntuvat toimivan. Sama merkki näkyy myyvän vuodesta toiseen samanlaisia perusballerinoja eri värisinä, joten jos tämä kesä menee näillä hyvin, niin ei tarvitse seuraavina vuosina etsiä kovin pitkään. Toivon kyllä näiden kestävän hieman kauemmin, mutta rehellisesti on todettava, että paljasjaloin pidettävillä nahkakengillä(kään) ei yleensä ole vuosikausien tulevaisuutta. Järkevä tietysti pitäisi avokassukkia, mutta sellaiset jalassa ei pääse kesäfiiliksiin ollenkaan... 

---

Some sunshine today!!! It's incredible how a few hours of sunshine can increase the trust of the summer approaching... rolling up the jeans, walking barefoot at the terrace. I got a pink hydrangea as a Mothers' Day gift, or better say, I got a coupon to choose something at the florist shop for the terrace. The neighbor downstairs has planted one that seems to do well year after year, so I thought the light might be perfect for it. Now I just need to remember to water it... Hydrangea is not called hydrangea for no reason...       

tiistai 14. toukokuuta 2013

Kukkivat puut



Tällä viikolla on niin paljon sadetta ja viileää säätä luvassa, että on vielä hieman nautittava viikonlopun näkymistä... Jos minulla olisi puutarha, siellä kasvaisi syreenipensas ja magnoliapuu. Molemmilla tosin kukkimisaika on keski-Euroopassa kovin lyhyt, mutta siitä huolimatta niistä kumpaakaan ei keväisin voita mikään muu. 

Tämä on viimeinen kokonainen kouluviikko. Ensi viikolla alkavat lopputentit... Kiirettä pitää, mutta niinhän se on joka vuosi tähän aikaan. Pino tarkistettavaa odottaa vieressä ja muutama luentokin pitäisi vielä kirjoittaa. Pääsiäisloman jälkeen olen ehtinyt käyttää omiin opiskeluihini ruhtinaalliset kaksi päivää... Onneksi olin suunnitellut vain saavani yhden tenttikirjapaketin purkkiin toukokuun aikana. Eilen sain sen valmiiksi, joten se oli sitten siinä. Kymmenen opintopistettä. Jeps, ei paljon, mutta on sekin pieni askel eteenpäin.

---

The weather forecast promises so much rain and cold weather for this week, that I still need to take some time to admire the flowers I saw last weekend... If I had a garden, I'd definitely plant a magnolia tree and a lilac bush. Neither of them blooms long, but when they do, they look so beautiful!

This is the last full week of school. The final exams begin next week. We are all quite in a hurry, but that's pretty normal for this time of the year. After the Easter break I have been able to spend two days for my own studies... I was able to finish one reading package, but I am so glad, I had not planned to get more done... It would have stressed me out totally.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Eläintarhassa



Eläintarha, missä kävimme on nimeltään Planckendael. Se on suosittelemisen arvoinen turistikohde lapsiperheelle. Ideana on tietysti eläimet, joita on todella paljon, mutta lisäksi alueella on paljon kiipeilytelineitä, joista osa kulkee korkealla puiden seassa, ja pitkiä tasapainoiluratoja... Lisäksi on muutamia paikkoja, joissa pieniä lampia/puroja voi ylittää lautoilla, jne. Eläimet on jaettu maanosien mukaan. Jokaisessa "maanosassa" on pieni kylä, missä näkee paikallisen kaupan, koulun, jne... Aasiassa oli lisäksi jopa pieni maalaiskylä, joka oli kärsinyt elefanttien vuoksi. Maahan oli pitkältä matkalta valettu suuria elefanttien jalanjälkiä ja eläin oli "kulkenut" suoraan yhden majan halki... Hyvä mielikuvitus ollut rakentajilla.

Eläintarhassa on myös paljon interaktiivisia tietopisteitä, jotka kertovat tiettyjen uhanalaisten eläinlajien suojelemisesta ja luonnon muuttumisesta ihmisten toiminnan vuoksi. Sellainenkin hauska juttu oli elefanttien tallissa, että sai punnita itsensä elefanttivaa-alla ja laskuri näytti, montako oman kokoista ihmistä tarvittaisiin, jotta olisi yhtä painava kuin elefantti. Toisessa kohtaa metsän reunassa oli 100m pururata, jossa sai kokeilla pärjäisikö jaguaarille painamalla sekuntikellon käyntiin lähtiessä ja toisen kerran maaliin päästessä. Eläintarhassa kuluu kevyesti kokonainen päivä välillä eläimiä katsellen, välillä taas kiipeillen ja tietoiskuja kuunnellen tai visailukysymyspisteissä tietolaattoja käännellen...

---

The zoo we went to is called Planckendael. It's a wonderful place for an outing on a family day. The animals and information concerning them and the nature are obviously the main point, but there are plenty of other things to do, too. Lots of climbing, balancing, etc. The park is laid out in various "continents" and in each  you find a little miniature village built in the local style of architecture. The elephants in the zoo are from Asia, so at the Asian "continent" we found a village that had been seriously "damaged" by the elephants... There were footprints and all. You could also test whether you run as fast as a jaguar...  

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Happy Mothers' Day!

Hyvää äitienpäivää kaikille meille sankareille! Aamupala oli upea, lahjat, kortit ja kukat olivat valmiina pöydässä odottamassa... Kirkossakin jakoivat ruusuja. Olin poikkeuksellisesti itse saarnavuorossa. En tiedä olivatko tarkoituksella pyytäneet naispuhujaa nimenomaan äitienpäiväksi. Se on sellainen ihanan sydämellinen, afrikkalaisvoittoinen seurakunta yhdessä lähikaupungissa. Täytynee joskus laittaa teille sieltä joku filmin pätkä, sellaista ylistysmusiikkia ja tanssimista ei näe ihan joka paikassa. 

On se vaan aina yhtä mukava juhlistaa äitienpäivää. Silloin varsinkin tuntuu elämä aina ihan superrikkaalta. Nyt odottelen, että oma äitini ehtii illaksi kotiin, jotta voidaan vielä soittaa onnittelupuhelu. Kumman kiireisiä nuo nykyajan vanhemmat. Se oli tietysti vaan vitsi. Onnea Äiti, sä oot ihan paras!

---

Happy Mothers' Day to us all! I feel absolutely rich today! Now I am still waiting for my mother to go home so that I could give her a call to congratulate her. She's the best!       

lauantai 11. toukokuuta 2013

Cakepopsit

Cakepopseja on viime aikoina näkynyt aika paljon eri blogeissa. Meillekin on kotiutunut kaksi ohjekirjaa... Perusidea on se, että valmis kakku murennetaan ja muruihin sekoitetaan jonkinlainen "täyte," mikä sitten sitoo muruset taas taikinaksi, josta muotoillaan kakkupalloja. Olemme testailleet muutamia reseptejä, mutta viimeksi päädyimme tälläiseen ikiomaan versioon.

Kakku:

200g margariinia/voita
3dl ruskeaa sokeria (valkoinen käy varmasti ihan yhtä hyvin, mutta meiltä pääsi valkoinen sokeri loppumaan)
4 kananmunaa
3dl jauhoa, johon sekoitaan 1 1/3 dl kaakaojauhetta ja 2 tl leivinjauhetta
3/4dl maitoa

Toteutus on sama kuin kuivakakkutaikinassa, eli sokeri ja margariini vatkataan kuohkeaksi, munat vatkataan sekaan ja sitten lisätään jauho-kaakaojauhe-leivinjauheseos ja maito. Kunnollinen vatkaus lopuksi ja sitten taikina kaadetaan voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Kakku paistetaan 175 asteessa, kunnes se on kypsä. Kun kakku on jäähtynyt se murennetaan isoon kulhoon ihan sileäksi muruksi.

Täyte:

75g pehmeää margariinia (ei sulaa)
200g tomusokeria
250g mascarponea

Ensin vatkataan margariini kuohkeaksi, lisätään tomusokeri hyvin vatkaten ja lopuksi vielä mascarpone. Täyte sekoitetaan käsin kakkumurujen sekaan. Lopputulos on kosteahko massa. 

Massasta muotoillaan halkaisijaltaan n. 2 - 2 1/2 cm kokoisia palloja, jotka laitetaan jääkaappiin hieman kovettumaan hetkeksi. Käytin Tupperin kakkurasiaa, koska se sulkeutuu tiiviisti, mutta lautanen ja tuorekelmu toimii varmasti ihan yhtä hyvin. Kuorrutusta varten tarvitaan sulatettua suklaata. Meillä oli amerikkalaisia candy melts -rakeita, joiden maku paljasti, että ne ovat hienosta nimestään huolimatta vain elintarvikevärillä värjättyä valkoista suklaata, eli ihan kotoisilla aineksilla pärjää. Tikku kastetaan ensin kuorrutteeseen ja sitten työnnetään paikalleen. Sitten tarvitaankin hieman kärsivällisyyttä, eli kannattaa odottaa ihan rauhassa, että tikku todellakin pysyy paikallaan. Meillä ei kahden leivontakerran jälkeen vielä dippaus oikein luonnistunut, joten sivelin pikkulusikan syvennyksen avulla kuorrutuksen paikalleen. Sitten vain strösseliä pintaan. Ja cakepopsit kuivumaan niin, ettei ne ota toisiinsa kiinni. 

Ai niin, tästä annoksesta tulee varmasti 50 kpl... Aika toivoton määrä kovin nopeasti syötäväksi. Kannattaa siis murentaa vain puolikas kakku ja pienentää täytteenkin määrä puoleen ainakin ensimmäisellä kerralla siltä varalta, että ei ihan huku cakepopseihin... Minä pakastin osan tikkuineen, mutta ilman kuorrutusta. Saa nähdä mitä niistä tulee sitten, kun ne pääsevät ulos pakastimesta!?! Maku on parempi leipomisesta seuraavana päivänä, eli näitä voi kyllä helposti tehdä hieman ennakkoon. Mutta tosiaankin siinä kuorrutusvaiheessa 50 kpl vaatisi aika hyvän telineen, joten en suosittele tekemään kerralla paria kymmentä enempää. Jossakin kirjassa kyllä oli sellainen idea, että oli puupalikkaan porattu pari senttiä syviä reikiä sopivin välimatkoin. Se olisi ehkä aika kätevä juttu, jos näistä vielä innostutaan.

---

Making cakepops... There are plenty of good recipes in the internet in English, so just a little recap here from the Finnish text above. We used a chocolate cake and made the filling with butter (75g), icing sugar (200g) and mascarpone (250g).   

Lohenpunaista


Tämän vuoden toukokuussa on sattunut pyhäpäivät sopivasti keskelle viikkoa. Täällä on tapana, että jos viikonlopun ja pyhäpäivän väliin jää vain yksi päivä, se pidetään myös vapaana. Normaalisti työntekijöille sellainen ylimääräinen päivä tietysti lasketaan ylimääräiseksi vapaaksi, mutta koululaisia ja opiskelijoita (eikä opettajia) ei koskaan höykytetä vain yhden irtonaisen päivän vuoksi tunneille. 

Torstaina vietimme iltapäivän testaten muutamaa reseptiä. Illalla tuli mukavia vieraita istumaan iltaa. Perjantaiaamuna lähdettiin kohti eläintarhaa. Siitä hiukan flamingoja enemmän myöhemmin lisää, mutta linnut sopivat väreiltään raparperikakun koristelippujen lohenpunaiseen reunaan...

Tein tavallisen raparperipiirakan (samanlainen kuin perusomenapiirakkataikina, mutta kanelin sijaan vaniljasokeria) ja päälle vaahdotin kaksi valkuaista ja hiukan sokeria (1/2dl ehkä). Kun kakku oli melkein kypsä, otin sen hetkeksi uunista ulos, jotta sain levitettyä valkuaisvaahdon siihen päälle. Sitten laitoin sen nopeasti takaisin uuniin ja paistoin muutaman minuutin lisää, jotta marenki sai väriä. Yritin kirjoittaa tarkemman ohjeen ylös huonolla menestyksellä... 

---

There have been several bank holidays during May this year. On Thursday we spent the afternoon in the kitchen testing out few recipes. In the evening we had fun guests. On Friday morning we drove to the zoo... More about it later, but I could not resist adding the flamingo photo here, because they are precisely the same color as the edge of the little flags on the rhubarb cake. I baked a basic rhubarb cake and when it was almost ready, I spread some whipped egg white & sugar mixture on the top of it and baked few more minutes. It gives a good sweet topping on the rhubarb. 

torstai 9. toukokuuta 2013

Tyynyliinat



Viimeksi Stockmannilla käydessä ostin muutaman tyynyliinan. Niillä saa aina kivasti hiukan väriä lisättyä petivaatteisiin. Meillä suurin osa petivaatteista on yksivärisiä. Useimmat valkoisia, mutta myös pellavan värinen setti on joskus kotiutunut liinavaatekaappiin. Täällä on edelleen myynnissä lakanasettejä, joiden tyynynpäälliset ovat 60x60cm. Meillä sen kokoiset tyynyt ovat vain lisätyynyinä, joten tarvitsin muutamat varsinaisiin käyttötyynyihin sopivat päälliset. Stockallahan on valikoimaa aika tavalla. Kiertelin ja katselin ja lopulta valitsin nämä rimpsureunaiset kuviolliset. Itse asiassa rimpsut tulivat kyllä hieman kylkiäisinä, kun keskityin enemmän kankaan kuosiin... 

Yöpöydän laatikosta pilkistää jotakin... Se varmaankin jäi repsottamaan, kun hädissämme etsimme kaikista mahdollisista ja mahdottomistakin paikoista hajonneen tietokoneen takuukuittia. Lopulta parin tunnin etsimisen jälkeen jouduimme molemmat tunnustamaan, että kuitti on todennäköisesti joutunut epähuomiossa roskikseen. Totesimme myös, että aika hyvä saldo kuitenkin on noin niinkuin kokonaisuutena, koska tämä oli ensimmäinen kadonnut takuukuitti 16 vuoden avioliiton aikana. Siksi siitä etsimisestä ei meinannut tulla loppua, kun kumpikaan ei ottanut todesta sitä mahdollisuutta, että kuitti olisi saattanut ihan oikeasti meiltä hävitä. ;-) Lopulta siinä kävi kuitenkin hyvin. Asiakaspalvelutiskin myyjä pystyi kuin pystyikin tulostamaan uuden kuitin kymmenellä eurolla. Voitte uskoa, että selaitettiin heti talteen sinne minne se kuuluukin.

---

When I was last time in Finland I bought couple of pillow cases. Since most of our bed linen is plain, I like to add some color for a contrast. I was so focused on the pattern of the material that I was quite surprised to later find out the cute little ruffles... 

Sorry, there is something peeking out of the drawer! That is probably still something from us looking for the guarantee ticket for the broken computer. It took us two hours to admit that we might have actually really lost it. It was the first loss of such a ticket in our 16 married years. That's why neither of us even considered the option that it could have been thrown away. After bit of a panic, it turned out that one very helpful sales person could print out a new ticket for 10 euros on the basis of the credit card bill and the codes on the box in which the computer had been sold. The new ticket was immediately correctly filed. ;-)         

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Windows kasi, ikkunat ja keittiöpuutarha


Uusi läppäri joutui korjaamolle, joten hiukan tuli taukoa kaikenlaisiin tietokonehommiin. Onneksi olin tulostanut viimeisetkin tekemiset, joten sähköposteja lukuunottamatta kaikki lienee tallessa, jos ei kovalevyllä, johon mies ehti laittaa jutut talteen niin ainakin paperkopiona on loput. Harmittaa kyllä siinä mielessä hiukan, että nyt vasta myyjät myönsivät, että windows 8:lla on sellainen pieni vika, että se tuhoaa helposti kovalevyn. Arg, mikäköhän voisi olla siinä tapauksessa joku suurempi vika?

Hyvin tässä kuitenkin nyt toistaiseksi on käynyt, kun on just työn alla enemmänkin lukemista kuin kirjoittamista esseiden ja lopputöiden ja gradujen suhteen... Ja tänään opiskelijatkin taisivat salaa olla kiitollisia, kun saivat vaihteeksi kopion powerpointeista.

Alkuviikosta ahkeroin iltaisin ikkunoita ja verhoja pesten... Kummasti kirkastui näkymät. Tyttö istutti keittiöpuutarhan. Toistaiseksi vain yrttejä. Heti piti tietysti testata sitruunamelissasta haudutettua teetä. Se on kyllä hyvää, mutta vaatii muutaman ison oksan kannulliseen ja hunajaa lisäksi. Me teimme vain pienet kupilliset, kun kasvustosta ei vielä hennonnut kovin paljon napsia. Tyttö sanoi tuoksun olevan makua parempi, mutta yrttiteethän aina vaativat hieman totuttelua. Marokkolaista minttua varten pitäisi kuulema ostaa marokkolainen teekannu ja -lasit... Luulen, että sekin saattaa jäädä minun juotavaksi, joten kieltäytynen ostamasta sellaisia, vaikka ne tunnelmaan tietysti sopisivatkin... Joka tapauksessa nyt ei yrttitee tule loppumaan ihan heti.

---

My laptop had some major problems this week... Timing was tolerable though, since there are so many essays, exams and dissertations to correct right now, so I don't need a computer for everything. In the beginning of the week I used the evenings for a fun (lol) activity of window (and curtain) washing. My daugter planted a kitchen garden... Couple of herbs foor cooking and making herbal teas.

lauantai 4. toukokuuta 2013

Fikus ja jääkiekkoa


Tavarat vaihtelevat paikkojaan, kuten tavallista... Pieniä puumaiseksi sidottuja fikuksia oli kaupassa enkä voinut vastustaa niitä. Ostin kaksi ja sain toivomaani vehreyttä sisälle. Viime vuosina minulta on orkideoita ja yhtä supersitkeää mitä-lie-kasvia lukuunottamatta kuollut kaikki muut huonekasvit... Fikusten kanssa en ole vielä ikinä pärjännyt muutamaa kuukautta kauempaa, ennenkuin ne ovat pudottaneet lehtensä, mutta katsotaan jos nyt saisin ne pysymään hengissä.

Muistitaulun pala on tehty koululaisen muistitauluista ylijääneestä levyn palasesta. Kaapissa oli vielä pala pellavaa, jostakin aiemmasta projektista, joten sen sai nopeasti niitattua levyyn kiinni. Se katkaisee ihan kivasti korkeaa valkoista seinää. 

Ihanaa että on lauantai ja aurinko paistaa. Sain eilen illalla korjattua muutamat kokeet ja arvosteltua yhden gradun muiden katsoessa jääkiekkoa. Tänään on siis ihan oikea vapaapäivä... jeeee! Kuulin, että Suomi voitti Saksan täpärästi, mutta kuitenkin... Eilen illalla meillä kotona katsojien suhde tosin oli 3-1. Koululainen, J & H vastaan mies. Ehdotin miehelle, että ainahan sitä voi hakea Suomen kansalaisuutta, jos tarpeeksi harmittaa. ;-) Ei kuulema harmita, mutta jos isompi peli pelataan vastakkain tai Ruotsia vastaan, niin sitten järjestetään iso yleisö katsomaan. Mies on selvästi sisäitänyt suomalaisittain olennaisimman asian jääkiekosta.

---

I could not resist buying two small ficus plants lately. I never had a green thumb with those, but I'll try my best this time... The notice board is made with the left over piece from the large notice boards. 

I am so glad it is Saturday... I got some exams and a dissertation corrected last night when others watched the ice hockey game between Finland and Germany. I heard it was quite tough, but Finland finally scored  better in the end. The audience was not quite fairly balanced though -  three supporters for Finland against one for Germany. After hearing the result I graciously proposed to my husband that he can always think of applying Finnish citizenship. He was not interested in my proposal, but decided immediately that if there will be more important game between Finland and Germany or Finland and Sweden, he'll invite a bigger group to watch it. Whether having the citizenship or not, hearing what he said about Finland and Sweden, I think he has already got the gist of what really matters in ice hockey... ;-)     

torstai 2. toukokuuta 2013

Metsässä




Jonkun matkan päässä on sellainen metsäinen ulkoilualue, missä tähän aikaan vuodesta kukkii sinikellot. En ole varma, mikä niiden oikea nimi suomeksi on, mutta ne ei kuitenkaan ole kissankelloja vaan jonkinlaisia hyasinttien sukuisia, monivuotisia sipulikasveja. Metsä on muutaman viikon ajan keväällä ihan uskomattoman näköinen. Lehtipuiden välissä on kauttaaltaan maa ihan sinisenä. Lisäksi vielä valkovuokkoja... Polkuja pitkin voi kulkea kilometrikaupalla ristiin rastiin.

----

There is a public outdoor area nearby. This time of the year the ground is covered with bluebells!!!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Perinteet kunniaan

Aika  karkkeja nämä cuberdonit! Alkuperäinen flaaminkielinen nimi on Gentse neus eli Gentiläinen nenä, kun taas ranskankieliset kutsuvat niitä cuberdon-nimellä. Perinteiset maistuvat vadelmalle ja ovat väriltään violetteja. Maku ja koostumus ovat minun mielestäni aika lailla kuten ruotsalaisten vadelmavene moninkertaistettuna. Kuori on purtava, hiukan jopa kovakin, mutta sisällä on ihan nestemäinen täyte... Hurjan imelää. Kuitenkin maistamisen arvoista ehdottomasti, jos Belgiassa liikkuu. Cuberdonit on nimittäin saaneet perinteisen paikallistuotteen (streekproduct) maininnan. Belgian ulkopuolella näitä ei kuulema myydä, koska säilyvyydeksi luvataan ainoastaan kolme viikkoa valmistamisesta. Sen jälkeen sokeri alkaa kristallisoitua.

---

Cubedons are old-fashioned local sweets. Traditionally they are colored purple and they taste like rasberries. Quite a sweet experience - the sugary filling inside is almost fluid... They are definitely worthy of tasting, because they have got a special honor as "traditional local product" (streekproduct). Besides, they are not sold anywhere else than in Belgium, because their freshness is guaranteed only for three weeks. After that the sugar begins to crystallize.