Syyslukukausi tuli lopultakin päätökseen tänään. Joulukirkko oli kuulema pidetty jossain kappelissa pidemmän kävelymatkan päässä. Katolilaisissa kouluissa käydään useamman kerran lukuvuoden aikana kirkossa. Lapset ja teinit ei tietenkään asiaa hirveästi arvosta, mutta minusta se on hyvä, että pidetään perinteestä kiinni. Katolilaisiin kouluihin on tervetullut minkä uskontokunnan edustaja vain, mutta jo sisään kirjautuessaan täytyy hyväksyä se, että näissä kouluissa on osallistuttava myös näihin kirkoissa pidettäviin tilaisuuksiin, rukouksiin ja erilaisiin hyväntekeväisyysprojekteihin. En ole ikinä kuullut vanhemmilta mitään valitusta näistä käytännöistä, vaikka aika harvat perheet tuntuvat olevan aktiivisessa mielessä uskonnollisia muuten. Luulen, että selkeys auttaa. Kun tietää jo etukäteen mitä odottaa, niin ei tarvitse ihmetellä jälkikäteen. Suomessakin käytävä keskustelu uskonnollisuuden vastustamisesta koulujen toiminnassa on sikäli erikoista, että katolisissa maissa samanlaista keskustelua ei juurikaan käydä. Katolilaiset ovat yleisesti ottaen protestantteja tarkempia siitä, että perinteitä ja perinteisiä arvoja kunnioitetaan. Kirkko kuuluu siihen pakettiin ja maallistuneemmallakin tyypillä on yleensä jonkin verran kunnioitusta instituutiota kohtaan. Yksilöillä on tietysti joka paikassa erilaisia mielipiteitä, mutta noin niinkuin isompana suuntauksena ajatellen katolilaisissa maissa uskontoa ei kyseenalaisteta yhtä kärkkäästi.
Takaisin asiaan, eli nyt siis kun joululoma lopulta alkoi, teimme pienen retken Brysselin keskustaan. Joulutori oli taas täydessä vauhdissa. Tänä vuonna kojut oli järjestetty ihanan tilavasti ja siellä mahtui kulkemaan aiempia vuosia paremmin. Harvemmin siellä tulee syötyä mitään, koska monista ruokakojuista tuleva sipulikäristys ja muu tuoksu meinaa jo pölähdyksenäkin kääntää vatsan ympäri. Parasta ovat appelbaignet-pulleroiset, mitkä ovat uppopaistettuna ja tomusokerilla kuorrutettuna aika herkkua. Omenan pala munkkitaikinan sisällä on vaan niin hyvää. Nyt tyydyttiin kuitenkin ostamaan vain tyypillistä keski-eurooppalaista markkinaherkkua, eli sokerissa paahdettuja manteleita. Näitähän voisi kotonakin tehdä, mutta ne ovat joulumarkkinoiden parasta antia, joten ainahan niitä on ostettava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti