sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joulurauhaa hetken kuluttua...

Vielä ei ole kovin joulurauhaista. Aamulla, kun tulin alakertaan aamupalalle, mies sanoi, että kuusen valot saivat oikosulun. Sitten syötiin ja lähdettiin kirkkoon. Oli kyllä hyvä, että istuttiin siellä ihan rauhassa. Iltapäivällä kotiin tullessa alettiin koristella piparkakkutaloa. Se meni hyvin. Tyttö pärjäsi itse, kun vaan sekoitin kuorrutuksen. Sillä aikaa leivoin kakun uuniin. Sitten haetiin lanttusose ja kinkku pakastimesta ja säikähdettiin, että kinkku ei kyllä ehdi sulaa aamuksi. Soitettiin isälle, joka vakuutti, että kyllä se siitä sulaa, ja jos ei sula niin laitetaan mikroon sulamaan. Sillä aikaa mies vaihteli kuusen valoketjuun lamppuja, kunnes totesi, että valoketjussa on muutakin vikaa kuin muutama palanut lamppu. 

Lanttusose ei meinannut sulaa millään, joten sitä sitten mikrossa sulateltiin... Siinä sivussa paisteltiin torttuja ja kuorrutettiin loputkin piparit. Tiskattiin kymmeneen kertaan joka välissä. Ettei vauhti kuitenkaan loppunut liian lyhyeen, laitoin karjalanpaistin uuniin ja soittelin vaihteeksi muutamaan otteeseen äidille varmistaakseni lämpötiloja. Karjalanpaistissa, niin kuin laatikoissakin on tietysti se, että äiti on aina laittanut ne tietyn makuiseksi, joten mielessä on aina se oikea maku, mikä lopputuloksena pitäisi olla. Ongelmana vaan on se, ettei niihin mihinkään ole mitään reseptiä. On minulla muutama resepti, mutta joudun niitä joka kerran soveltamaan, jotta saisin maun täsmäämään ja pikkuhiljaa lisäilemäällä aineita, ei koskaan tiedä jälkikäteen, miten paljon mitäkin lopulta meni, että voisi kirjoittaa määrät ylös. Nauratti, kun äiti sanoi tytölle puhelimessa, että laittakaa viisi pippuria ja tarpeeksi suolaa karjalanpaistiin. Viisi pippuria on helppo juttu, mutta "tarpeeksi" suolaa on hiukan vaikeampi... Laitoin jonkin verran, mutta mitä siitä, nyt on syöty jo tuossa jossakin välissä keitettyä riisipuuroa ja ruisleipää iltaruoaksi. Paisti on edelleen uunissa, kinkku sulamassa, ja laatikot odottavat paistamista. Nyt pellavakangas odottaa joululiinanompelijaa, joten parasta lähteä jatkamaan hommia... 

Aamulla täytyy paistaa se kinkku, tehdä muutama muu pikkujuttu ja saada kuuseen uudet jouluvalot. Tavoitteena on joulurauhanjulistuksen katsominen internetistä. Sitten voi rauhoittua tuon enkelin tyyliin. Paitsi, että minun on varmastikin istuttava hetkeksi tämän hulinan jälkeen. ;-)

---

We had kind of crazy day, starting with the short cut of the Christmas tree lights this morning... IWe have cooked and baked already all kinds of things, and something is still in the oven. The peaceful atmosphere did not quite reach us yet, but we'll get there I am sure. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti