Roses (and some avocado)

Näillä kuvillahan ei ole sitten mitään muuta yhteistä kuin, että ruusut ja kinkku näyttävät yllättävän saman värisiltä ihan ilman minkäänlaisia filttereitäkin. Putosin muuten siitä valokuvahaasteesta ihan täysin, vaikka sen taisitte jo huomata sanomattakin, heh. Viime viikot ovat olleet sellaista kiirettä, että kaikki ylimääräinen on ollut pakko karsia pois, joten blogi ja valokuvailu ovat molemmat olleet no go-listalla. Kunnolliset yöunet ja hiukan liikuntaa ovat parhaita juttuja silloin kun (liian) kiirettä pitää. Joskus tulee sanottua stressaantuneille opiskelijoillekin, että nukkukaa nyt hyvät ihmiset tarpeeksi, mutta eihän kaksikymppiset tällaisia lähestulkoon keski-ikäisten viisauksia oikein ymmärrä.

Joka tapauksessa tämän viikonlopun olen ollut yksin kotona ja yrittänyt kiriä itselleni pientä etumatkaa työjutuissa, ettei koko kevät menisi tällä tammi-helmikuun tyylillä. Kokeilin huvikseni tänä aamuna tuollaista äskettäin niin muodissa ollutta avokadovoileipää. Ajattelin, että käytän tsäänssini nyt kun kaksi avokadon vihaajaa ovat muualla syömässä muita herkkuja. Laitoin ciabatta leivälle ensin tuorejuustoa ja sitten kevyesti muussattua avokadoa ja päälle reilusti suolaista kinkkua. Hyvälle maistui. Seuraavan leivän tein tomaatin kanssa, mutta totesin, että avokado vaatii itselleen suolaisen kaverin. Ei ole siis suurta vaaraa, että alkaisin 'clean eating' -linjalle kovin helposti. Joka tapauksessa hyvä kokeilu. 

Muuten ei sitten sen kummempaa. Kaikki luovuus on kai kulunut tuntien valmisteluun, kun en keksi tähän nyt mitään muuta paitsi, että rapakon toisella puolella toimiva pressa on käynyt kyllä viime päivinä hermoon. En ymmärrrä, miten siihen asiaan ei saada minkäänlaista kuria.

----

These photos are connected only by color. I was surprised when I glanced through a photo roll in my phone and saw that even without filters the colors match almost perfectly. You probably already noticed that I did not manage to keep up with the photo challenge. The last weeks have been so busy that my priorities have been to get enough sleep and occasional exercise. They are the best medicine against stress. 

I have been alone at home this weekend with the purpose of catching up with work so that the following months would allow me to return to a normal pace of life. Since my two avocado detesters are gone, I used my chance to make an avocado sandwich for breakfast this morning. I used some cheese spread first, then added some lightly mushed avocado and some slices of salty raw ham. Loved it! The next sandwich was with avocado and tomatoes, but I decided that avocado requires an extra salty companion. There is really no danger that I would get too deeply into clean eating, ha!

That's it for today! I can't think of what else to write. I think all my creative juices must have flown into my lecture preparation. Hope I can soon redirect them to flow into other fun things as well.  

What a week

Tällä viikolla ehti tapahtua hiukan liikaa kaikenlaista. Onneksi oli muutama mukava juttu, mutta muuten saldo oli sellainen, että piti kyllä ihan keksimällä keksiä iloitsemisen aiheita ja mukavaa mietittävää. Maanantaina meni vielä suunnitelmien mukaan, mutta sen jälkeen olikin sitten kalenteri täynnä kaikkea muuta kuin suunniteltua ohjelmaa. Nyt sitten vaan odotellaan ja koitetaan sillä aikaa olla pyörtymättä. Eh, ei tässä kohtaa nyt paljon naurata, vaikka tilanteessa itsessään olikin muutama koominen elementti. Toivottavasti jossakin kohtaa sillekin tilanteelle voidaan nauraa. Joskus tulee vastaan asioita, minkä yli voisi mielumin hypätä ihan kokonaan. 

Loppukevennys tälle viikolle: Tänään tyttö kutsui kaksoset, parhaat kirkkokaverinsa, iltapäiväksi meille. Tulee ihan mieleen omat teiniajat, kun näiden kolmen loputonta kikatusta kuuntelee. :) Ihanat kaverit on kyllä kullan arvoisia.

            

----

This week was slightly too eventful for all of us. Happily some good things happened, too, but other than that saldo was such that we had to really think hard to find something to laugh at. Monday was still going according to a plan, but since then our calendar notes have been re-written couple of times. Now it's just waiting and trying not to faint meanwhile. No, I'm not laughing, though the situation itself did contain couple of funny elements. Hoping that it was one of those things that turn into a good joke at some point. Sometimes life contains such surprises that one would quite happily just let pass. 

A happy end for this week: Today our daughter brought twins, her dearest church friends, to visit us after the church. These three girlies giggle non-stop and remind me of my own teenage years. :) Beautiful friendships are so precious.    

Dreaming of a Vespa?

Mun miehellä on sellainen pienpieni Vespa-unelma. Nuorempana hän harrasti moottoripyöräilyä, mutta tällainen ihan pikkuinen menopeli olisi nyt kuulema niin kätevä arjessa, koska sitten voisi jotkut pikkujutut hoitaa ilman autoakin. Minä taas en ajattele ihan niin käytännöllisesti, koska jos vespan hankkisin, niin valitsisin sen kyllä ihan puhtaasti vain ulkonäön perusteella. ;) Näitä nimittäin näkee kaikenvärisinä ja mallisina. Jotkut ovat ihan kuin kauniita koruja, toiset taas ihan vain tylsiä ja mitäänsanomattomia.

En tiedä, uskaltaisinko itse ikinä edes ajaa sellaisella, mutta aika hauska ajatus se on, että pallokypärä kiillotettuna ja hameenhelmat viipottaen ajelisi tuollaisella pitkin poikin mukulakivikatuja. Tosiasiassa on kyllä niin, että ehkä ne mukulakivet on parasta jättää pois siitä mielikuvasta, koska ne on pyörälläkin ajaessa aika ärsyttäviä. Vanha (tietysti italialainen) kaupunki vaan olisi niin täydellinen tausta Vespalla ajelulle, heh! Eilen lenkillä nielaisin jonkin pikkuhyttysen ihan kävelyvauhdissakin. Vespalla siis jos joskus ajelisin, niin huulipunaa olisi tyylin lisäksi käytännöllistä alkaa käyttää siitäkin syystä, että siihen varmaan tarttuisi vastaantulevat ötökät matkan varrella, ettei ihan kaikki menisi tuosta vaan kurkusta alas.

---- 

My husband dreams about getting a Vespa. When he was younger he used to have a motorcycle, so I suppose there's something about the two-wheel-thing that never totally goes away. A logical argument is that such Vespa would be more practical than a car in daily use if one needs to quickly go somewhere, or get something from a shop or bank, etc. I suppose that when it comes to things with engines, the men and the women differ from their argumentation. My only argument would namely be, that these things are totally cute. Well, some are purely practical and ugly, but there are real jewels around, too. 

I don't think I'd ever even dare to drive Vespa myself, but a thought of a polished helm and fluttering hem of a skirt would look great while driving on a cobblestone street. (I must admit though that aforementioned cobblestones go on one's nerves even when driving by a bicycle!) But anyway, it's the picture of some old Italian city that just happens to form a perfect scenery to Vespas, don't you agree? Another thing is that yesterday I swallowed some sort of little bug while taking an evening walk. With Vespa I suppose I'd need to begin using lots of lipstick to catch all insects might meet on my way. Of course it would be necessary for stylish reasons, too, but I don't think I'd want to swallow bugs on a regular basis.  

Listing some little pleasures of life...

Tässä listattuna muutama mukava asia, mitkä tuovat aina iloa elämään, kuvien mukaan satunnaisessa järjestyksessä:

1. Leipomovisiitti. Ei sieltä nyt välttämättä tarvitse croissantteja valita, mutta tavallinen tuore leipäkin on huippuhyvää, kun sen voi hakea oikeasta leipomosta ja kantaa kotiin paperipussissa. Täällä parasta leipää on "kaksi-kertaa-paistettu." Siinä on kuori yleensä melkein musta ja maku ihan loistava. 

----

Here is a little list of few nice things that always bring me joy according to a random order of the photos:

1. Going to the bakery. One does not necessarily need to buy croissants & co. Also just a plain fresh bread in a paper bag tastes wonderful when you get it from the local bakery. I love most the "double baked" one. The crust is almost black and the taste is always marvellous.

2. Tuoreet  kukat maljakossa. Yleensä seurailen aika tarkalleen kauden kukkavalikoimaa, koska silloin yleensä laatu ja hinta kohtaavat parhaiten. Mikä onni, että kukat ovat täällä halpoja ja useimmiten ne kestävät maljakossakin helposti viikon tai ylikin! En ole ikinä ymmärtänyt, miksi jotkut pitävät leikkokukkia rahanhukkana. Valmiit montaa kukkalaatua yhdistävät kimput ovat tietysti kalliimpia täälläkin, mutta ihan muutamalla yksittäiselläkin kukkavarrella saa ihan saman virkistävän vaikutuksen sisustukseen.

---

2. Fresh flowers. I tend to follow the seasons in this one, simply because the quality and price are so at their best. I'm so happy that cut flowers are relatively cheap here, and mostly they keep fresh for a week or even longer in a vase! I have never understood, why some consider cut flowers as wasted money. Obviously ready mixed bouquets are expensive here, too, but with a few simple stems one can already add a refreshing effect into the home decoration.

 

3. Perhe. Se on kyllä ihan mahdottoman arvokas asia elämässä. Useimmiten onni ja tyytyväisyys koostuu aika pienistä asioista. Vaikka siitä, kun pääsee iltakävelylle kahdestaan. Tai uppoutuu pelaamaan jotakin lautapeliä niin tosissaan, että unohtaa kaiken muun. Tai kun kuulee, mitä kenellekin on päivän aikana tapahtunut. Tai, kun kaikki nauraa vedet silmissä jotakin ihan höpöhöpöjuttua. 

----

 

3. Family. My family is just my most treasured possession. Usually happiness and satisfaction come from the little things in life. Like taking an evening walk together. Or playing a board game so seriously that everything else gets forgotten. Or hearing how everyone's day has been. Or crying out of laughter about a silly little joke somebody has just made. 

4. Kuppi teetä. Kuvassa on kyllä taustalla tuo antiikkinen "kahvipurkki," mutta ei me siinä ikinä säilytetä kahvia. :) Tee maistuu lähes aina ja melkeinpä kaiken makuisena, kunhan se vaan on tarpeeksi kuumaa. Olen samaa mieltä englantilaisten kanssa. Mikä tahansa ongelma, kupillinen teetä auttaa aina ensihätään.

----

4. A cup of tea. There's an antique coffee "container" in the picture, but we never actually store coffee in it. Tea tastes wonderful almost always and in nearly every flavor. It just needs to be hot enough. I agree with the British. Whatever the matter, the first solution is always a cup of tea.