Pidimme eilen kenttäpalaveria suomalaisten työkavereiden kanssa. Oli mukava viettää aikaa yhdessä, jutella suomea (ja vähän muutakin), herkutella, iloita työkuvioiden etenemisestä ja hiukan pohtia haasteitakin. Kiitos vieraanvaraisuudesta! Kuvassa porukan ainoa pellavapää.sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ymmärrän ellet halua paljastaa mutta minua kyllä ihan kauheasti kiinnostaa missä olet töissä? Olen yrittänyt arvailla mutten onnistu...
VastaaPoistaKivalta päivältä kuulosta kumminkin!
Ihanko salapoliisityötä? ;-) Ei vaineskaan, ei tässä mitään salaisuuksia ole. Mielelläni minä työstäni kerron, puheliaana ihmisenä olisin livenä varmasti kertonut jo muutenkin, mutta blogissa pyrin olemaan mainitsematta yksityiskohtia kovin tarkasti, ettei kirjoittamisesta koidu vaaraa yksityisyydelle. Tässä nyt lähinnä ajattelen perhettä. (Se nyt vaan on niin, että nykyään muutamalla "avainsanalla" saa ihmisen kuin ihmisen googletettua ja yhtäkkiä onkin niin paljon yksityiskohtia saatavilla. Ihan käytännöllistä, mutta jos jollakin [täällähän saattaa olla kuka vain] on paha mielessä, niin sitten on huonompi homma. Siksi olen täällä tarkoituksellisesti hiukan epäselvä.)
VastaaPoistaEli siis vastaus kysymykseen. Opetan/alana teologia/yhteistyökuvot Suomen suuntaan seurakuntiin ja lähetysjärjestöön/paikalliset kotimaiset kolleegat ovat juuri lähetysjärjestön väkeä. Tähän voisi tietysti laitaa kaikki internetlinkit, mutta edellä mainitusta syystä jääköön laittamatta.
En nyt vastannutkaan siihen kysymykseen, mikä olikin "missä". Sorry, laitan sulle sähköpostia.
VastaaPoista