Roskapäivänä

Eilen ja tänään on tien varret täyttyneet epämääräisistä rojuista. Romuroskapäivänä kaiken tarpeettoman, mitä ei voi laittaa kierrätysroskapusseihin, voi nostaa kadun varteen.

Alakerran vanha pariskunta pyysi minua katsomaan eilen muutamaa "romua," jotka ajattelivat heittää pois, jos minä en ole niistä kiinnostunut. He olivat "pelastaneet" romut jonkin vanhan naisen jäämistöstä jonkin aikaa sitten. Osa tavarasta oli romua minustakin, mutta kukkataulussa näin sisustuspotentiaalia. Muunlaista arvoa sillä ei taida ollakaan, mutta ajattelin, että nyt syksyn tullen punertava värisävy voisi piristää. Tuskin sitä kuitenkaan seinään kiinnitän. Roskauhan alla olevaksi romuksi se on silti aivan mahtava taideteos.

Toinen aare oli vanha peili. Takana päivämäärä vuodelta 1950. Painoa paksulla lasilla on ihan kamalasti. Itse asiassa sen oli tarkoitus päästä takan reunalle, mutta en uskalla sitä painon vuoksi nostaa niin ylös. Kuvitella, jos se tulisi sieltä omin voimin joskus alas. Ei paljon naurattaisi. Laminaatti menisi alta varmasti uusiksi. Puhumattakaan sirpaleiden määrästä. Tai jos joku jäisi sen alle. Yritän muistaa tuoda kauppareissulta valkoiset kynttilät kynttelikköön. Sitten ei loisteella olekaan mitään määrää, kun valo kiertää peilin kautta.

Ei uskoisi, että roskapäivänä voi ihan huomaamattaan rikastua uusilla aarteilla. Nyt kuuluu kolinaa, roska-auto on saapunut paikalle. Kohta on kadun varret taas siistinä.