Hammaslääkärillä

Koululaiselta putosi kulmamaitohammas alhaalta muutama kuukausi sitten samalla kuin yksi alaetuhampaistakin. Oma hammaslääkäri kirjoitti lähetteen erikoishammaslääkärille, koska näytti, ettei uudelle kulmahampaalle ole enää tilaa ollenkaan. Tiistai-iltapäivänä hain tytön koulusta viimeisen välitunnin aikaan, jotta ehtisimme sinne ajoissa. Hammaslääkäri tarkisti suun ja vaikutti siistiltä, huolelliselta ja asialliselta. Kaikki hyvin siihen asti, ja ihmettelin, että mistä syystä tytön koulukaverin äiti oli mahtanut sanoa, että hänellä oli huonoja kokemuksia siitä lääkäristä.

Seuraavaksi hammaslääkäri pyysi hoitajaa ottamaan röntgenkuvat ja alkoi selittämään minulle, että hampaiden pois vetäminen on tietysti aina mahdollista. "Ainoat ongelmat" siinä vain ovat, ensiksi että jos alhaalta ottaa yhden niin tasapainon vuoksi pitää ylhäältäkin ottaa yksi pois, toisekseen, että jos pysyvän hampaan ottaa pois, se on peruuttamaton toimenpide. Aloin kieltämättä hiukan huolestua ja selitin kovasti, että ei me nyt missään tapauksessa niin huolissamme oltu, että tässä hampaita pitäisi alkaa poistamaan, halusimme vain tarkistuttaa, että tiedämme missä mennään... Onneksi hetken kuluttua lääkäri sentään itse sanoi, että ei suosittele nyt vielä yhdenkään hampaan poistoa, vaan odottelee mieluummin ensin muutaman vuoden, että nähdään mihin se kulmahammas alkaa nousta. Hiukan huokaisin helpotuksesta, vaikka lääkäri lisäsi siihenkin vielä, että poistaminen on aina mahdollista, mutta se voi odottaa... Taidan tietää, miksi se kaverin äiti vaihtoi lasten oikaisuhoitoja tekevää hammaslääkäriä.

Mielipiteeni vahvistuu entisestään: Täällä on potilaalla oltava itsellään tajua siitä, mitä aikoo lääkärin antaa tehdä. Jos yhtään minusta riippuu, niin tytöltä ei poisteta ainoatakaan hammasta, ei parin vuodenkaan päästä. Joskus tulee sellanen tunne, että voisi paeta paikalta. Vähän niinkuin lähteä vain juoksemaan, vaikka olisi roiskesuojapaperi kaulassa roikkumassa ja pari instrumenttiäkin suussa... Pinkaista vaakatasosta vaan juoksuun niin nopeasti kuin jaloistaan pääsee!!! Toisaalta taas usein täällä on hoito nopeaa ja joskus oikein hyvääkin. Ensin pitää vaan löytää ammattilainen, joka tietää mitä tekee. Täällä onneksi voi lääkäriä vaihtaa, vaikka kuinka monta kertaa, jos ei onnista kunnolla. Joka tapauksessa on parasta käyttää omaa järkeään ja pyytää useampi mielipide, jos tuntuu, että homma lähtee käsistä... Ja pitää tiukasti kiinni niistä lääkäreistä, joiden tietää oikeasti olevan kovan tason ammattilaisia. (Ja perua puhelimitse, kohteliaasti, uusi ajanvaraus sellaiselle lääkärille, johon ei voi luottaa.)

Onneksi kaikki hampaat ovat tallella. Kaikesta sitä saakin olla kiitollinen.