Korjauksia

Viime päivät olen korjaillut kokeita ja esseitä urakalla. En enää muista, miksi alunperin tykkäsin korjaamisesta. Se on sellainen osa opettajan työtä, jonka varmasti melkein jokainen ulkoistaisi mielellään (;-D). Siitä kuitenkin on hyötyä itsellekin, kun näkee mitkä asiat ovat menneet milläkin tavalla perille. Muutama essee vielä ja sitten on saan annettua koko pinon toiselle korjaajalle. Kaikissa pääaineissa osa kokeista ja esseistä menee kahden korjaajan kautta, jotta taso tarkistuu samalla joka kerran. Se on hyvä tapa, vaikka lisääkin jokaiselle hiukan työtä, kun omiensa lisäksi saa luettavaksi myös muiden kurssien juttuja.

Palkkioksi viime viikkojen ahkeruudesta kävin suosikkikahvilassani aamupalalla ystäväni kanssa. Tapaamme niin satunnaisesti, että joudumme aina suunnittelemaan pienen hetken oikein kalentereiden kanssa, jotta suunnitelma onnistuisi. Piristää aina parantaa maailmaa, kun perusajatukset elämästä menevät hyvin yhteen. Voi kertoa ohimennen, mitä vakavampaa on viime aikoina on pohtinut, ja sitten jatkaa luontevasti kevyillä jutuilla. Ja sitten pienen hetken jälkeen voi taas palata omaan arkeen ja jatkaa virkistyneenä hommia siitä, mihin jäi.

Ai niin, korjausta, tai paremminkin parannusta, on sekin, että muutama taulu on saatu ripustettua seinille. Huonekalut löysivät paikkansa muuton jälkeen yllättävän luontevasti, mutta taulut, ja varsinkaan peilit, eivät oikein meinaa sijoittua kunnolla.