Tilannekatsaus

Maanantaina sain verhot keittiöön. Ommeltua siis. Tällä kertaa verhojutut ja varsinkin ompelu ovat jostakin syystä tympäisseet. Toiseksi olen pelännyt ostavani vääränlaista kangasta. Kankaiden osto on aina hiukan haasteellista. Yksi hutiostos ehti jo tapahtua. Sille kankaallekin on kuitenkin käyttöä, mutta tunaroinnista tulee aina väkisinkin mieleen, että seuraava ostos saattaa mennä yhtä pieleen. Ihan hassua sinänsä, koska yleensä minulle ei kankaiden suhteen satu sellaista. Eli hutiostos on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Joka tapauksessa se sai harkitsemaan keittiön verhoa moneen kertaan ja käymään ensin parilla turhalla keikalla kangaskaupoissa. Lopulta olin 100% varma, minkä kankaan haluan. Nyt olen niin tyytyväinen, että verhoitta odottelu kyllä kannatti. Sivuverhon kuvio on ruskeasävyinen, joten se yhdistyy hyvin oikeanpuoleisen seinän maitokahvin sävyyn.

Laskosverho on vanhan asunnon olohuoneessa olleesta laskosverhosta korjailtu. Kavensin sen vain molemmista reunoista ikkunan levyiseksi. Reunoihin ompelin 3cm leveät uudet taitteet. Sivuverhossa on vain yksi kankaanleveys. Myyjä yritti myydä kaksi, mutta minusta yksi riittää, koska nyt kuvio tulee esiin ja toiseksi kangas päästää näin enemmän valoa sisälle. Kuvioverho on pellavaa, kuten myös laskosverhokin.

Verhotankoja on kaksi rinnakkain. Seinää lähemmäs kiinnitin laskosverhon ja ulompaan sivuverhon. Verhot laskeutuvat siis limittäin. Sivuverhoa joutuu siirtelemään jatkuvasti, joten renkaat ja nippelit auttavat verhoa luistamaan kevyesti. Se säästänee vaaleaa kangasta puhtaana hiukan pidempään.

Lamppu on vielä etsinnässä. Tai oikeastaan ihan tarkasti ottaen sitä ei ole vielä ehditty edes etsiä. Ajatus on valmiina, mutta toteutus odottakoon. Vaarana on, että silmä tottuu sokeripala-johdonpätkä-hehkulamppuviritelmään ja koko lampun osto unohtuu... Kai te sitten muistutatte, jos se ei ala hävitä valokuvista jossakin vaiheessa!?!