Nyt on muutama kaoottinen työviikko takana. Lukukauden alku tuntuu aina taistelulta aikaa vastaan. Aikataulut muuttuvat jatkuvasti, pitää sovittaa sitä sun tätä limittäin, lomittain ja joskus päällekkäin, niin, että saisi kaiken hoidettavan hoidettua edes kohtalaisesti. Niinpä sitä sitten muutaman viikon kuluttua huomaa, että on juossut paikasta toiseen ja tehnyt sitä sun tätä lukkoonlyötyjen oppituntien ollessa ainoat pysyvät maamerkit kalenterissa tai minulla oikeastaan muistilappusessa tai -lappusissa, joita on sitten useampi työn alla samaan aikaan. Lopulta tulen siihen pisteeseen, että on pakko saada oma rytmi löytymään, koska muuten tuntuu, että elämä menee yhdeksi huitomiseksi ja alkaa hiukan jännittää, että muistaako lapuista huolimatta kaikkea, mitä pitäisi.Aloitin viikon luomalla lukujärjestyksen. Piirsin monta versiota ennenkuin onnistuin. Nyt lopputulosta katsellessani huomaan, että useammassa kohdassa on vieläkin monta asia päällekäin, vaikka se oli juuri lähtökohtana, että kaikelle löytyisi oma aikansa ja tilansa. Taitaa olla parasta tulostaa tietokoneelta taulukkoja, joihin voi joka perjantai-iltapäivänä tai maanantaiaamuna luoda uuden viikon suunnitelman! Sama se, mutta nyt on rytmin löydyttävä. Tekemättömät työt, lukemattomat kirjat, kirjoittamattomat tehtävät ja muut sen kaltaiset stressaavat enemmän kuin tiukka ohjelma. Ne saattavat jopa lisätä joka paikkaan ryntäilyä aiheuttamalla rauhattoman olon.
Organisoitua viikkoa sinullekin! Ei huidota enää enempää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti