keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Laulu opettajalle

Tyttö heräsi aamulla tavallista aikaisemmin. Hän puuhaili huoneessaan itsekseen ja tuli sitten näyttämään isälleen laulua, jonka oli tehnyt opettajalle ihan itse. Ala-asteelaisen ihastus opettajaa kohtaan on aika koskettavaa. Luulen, että open päivä oli pelastettu, niin kauniisti se laulu oli kirjoitettu. Luokassa oli kuulema ollut niin kiire, joten laulaa sitä ei tyttö ollut ehtinyt. Onneksi oli kuitenkin sanat paperilla, joten idea tuli silti selville!

Minä ehdin jo mennä tänä iltana nukkumaan. Ajattelin siinä pää tyynyllä kaikenlaista, kunnes muistin, että olin unohtanut korjata yhden tehtävän, jonka oppilas lähetti sähköposteitse ja johon lupasin palautteen ennen huomista. Pakkohan sitä oli nousta ja käynnistää kone uudestaan. On turha vaatia oppilailta ryhdikkyyttä päivämääristä kiinni pitämiseen, jos itse unohtaa tehdä omat työnsä ajoissa. Eikä auta selittää, että "oli niin hurja kiire" tai "sähköposti takkuili." Molemmat olivat tänään 100% totta, mutta senkaltaisia selityksiä riittää oppilaillakin.

Pari viikkoa sitten kuulin tähän mennessä parhaimman selityksen. Oppilas tuli pahoittelemaan klo 11:30, että myöhästyi klo 8:00 tunnilta, koska ei ehtinyt oikeaan bussiin aamulla. Muistutin tunnin olleen vasta klo 10:00. Siihen oppilas sanoi ihmeissään, ettei muistanut, muttei olisi kuitenkaan ehtinyt siihenkään, koska hän myöhästyi klo 8:00 ja ajatteli, ettei sitten olekaan mitään kiirettä... Silloin tuli väkisinkin mieleen, että voi tätä kulttuurien kirjoa.

Sain tänään eräältä toiselta oppilaalta viikonloppumatkalta tuliaisina salmiakkipussin. Ei ihan niin koskettavaa kuin omatekemä laulu, mutta hirmuisen kivasti ajateltu sekin. Harmittaa, etten saanut sitä tytön laulua kirjoitettua aamulla ylös. Se olisi ollut kiva muisto isompana. Nyt illalla hän ei muistanut siitä enää kovin montaa säettä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti