Sain tämän enkelin pikkusiskolta joululahjaksi joitakin vuosia sitten. Mukana oli ihana kirjoitus - siskon oma tulkinta valitsemastaan hahmosta. Lapioiva enkeli liittyi silloin muutamiin tapahtumiin, joita ei tule huvikseen muisteltua. Pikkusisko kirjoitti kauniisti, kuinka suurien surujen jälkeen ne voi kaivaa maahan. Luin kirjoitusta sinä jouluaattona kyyneleet silmissä ja mietin mielessäni, että sellaista päivää tuskin koskaan tulee, ettenkö joutuisi palaamaan samaan pisteeseen uudestaan, ainakin ajatuksissani.Tänään tein syksyistä asetelmaa ja huomasin, että pikkusiskon enkeli on kuin tehty kynttilälyhdyn viereen. Pitkään enkeli muistutti minua siihen liittyvästä elämänjaksosta. Tänään ihmettelin asetellessani enkeliä uudelle paikalleen, että jotenkin se on, jossakin vaiheessa, ihan huomaamatta, alkanut kuvastaa sitä, mitä pikkusisko tarkoitti. Tuli niin kiitollinen olo, että sitä on vaikea kuvailla. Jumala pitää lupauksensa - Hän on voimallinen kääntämään kaiken meidän parhaaksemme. Silloinkin, kun joutuu kyynelsilmin käyttämään ruosteista lapiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti