Jouluvilttikin valmistuu pikkuhiljaa. Tikkaukset on ihan kotoisan yksinkertaiset, peruspistoilla tehdyt. Tarkoituksena luoda hiukan alppitunnelmaa. Löysin reunoihin ihan polkagris/karkkikeppikanttinauhaa ja ilahduin ihan kamalasti... Jos olisi leveämpää löytynyt niin olisin varmaankin singahtanut kärrynpyörän kaupassa. Ehkä hyvä, ettei löytynyt. Olisin varmaankin viettänyt kokonaisen joulukuun sängynpohjalla toipuessa niin suuresta riemusta. En muista kertoneeni siitä, että muutama vuosi sitten sanoin tytölle voivani näyttää mallia, miten käsillä seisotaan. Kylmiltään tietysti, kuka sitä nyt sellaiseen lämmittelyä on ennenkään tarvinnut. Ei onneksi käynyt kovin pahasti, mutta jälkiviisaana sanoisin, että jos viime kerrasta on kulunut pari kymmentä vuotta, niin saattaa kannattaa ainakin ihan vähän harkita ennen kuin ponnistaa. ;)
----
My Christmas blanket is getting ready little by little. I have been stitching it totally freestyle. The purpose was to have an alpine note to it. I found some candy cane bias tape for the edges and got totally exited about it! Had I found few inches wider bias tape I might have done a happy cartwheel right in the shop. Perhaps it was good that I didn't find that though. A cartwheel would have probably demanded couple of weeks of physical recovery... I don't think I ever told you that some years ago I said to my daughter that I can show her how to do a handstand. Just like that. Who needed ever to do any warm-up before such a little exercise? Well, fortunately I didn't end up at the doctor, but it's probably unnecessary to propose that if the last time you did it was some twenty years ago, some warming up might not be as silly as it sounds. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti