Ensimmäiseksi adventiksi on aina leivottava ensimmäinen erä herkkuja... perinteet kunniaan. Joulutortut ovat tässä kohtaa yleensä pienenpieniä keksin kokoisia. Käytin tällä kertaa piirakkapohjaksi tarkoitettua lehtitaikinaa, mikä on hiukan vähemmän lehtevää ja enemmän voitaikinan makuista. Leikkasin palat ehkä n. 4x4cm kokoiseksi. Aikalailla saman kokoisia tulee, kun leikkaa normaalikokoisen torttulevyn neljään osaan. Juuri siis sopivia suupaloiksi ja välttää torttuähkyn tässä kohtaa joulukuuta. Marmeladiksi olen tottunut käyttämään paikallista luumuhilloa, mikä on vetisempää. Se kuohuu yli, mutta maistuu itseasiassa kevyemmältä ja makeammalta kuin se perinteinen luumutahna.
Luulenpa, että monen suomalaisen suuhun meidän versiot perinteisistä herkuista ei ihan osu kohdalleen, mutta itse olen iloinen siitä että vuosien aikana on totuttu soveltamaan. Jossakin kohtaa varmaan huomasin, että ulkomailla elää mukavammin, kun ei kaikessa ota yhtäläisyyttä, tai sen puutetta heh, liian tosissaan. Mutta entäs se sitten, kun eilen laulelin autossa Sylvian joululaulua ja jo parin säkeen jälkeen meinasin alkaa itkemään. Parempi varmaan, jos sitä ei laulaisi ollenkaan. Joulut on hyviä jouluja muuallakin, mutta siitä laulusta tulee aina ihan kamalan kaihoisa olo johonkin vanhan aikaan, vaikkei kukaan enää edes asu missään pirtissä pienoisessa ja sitä paitsi ne samat tähdet loistaa tännekin. Ainakin silloin, kun ei ole liian lähellä kaupunkia. Ehkä joku muu ulkosuomalainen rakastaa sitä laulua ja sen tuomaa tunnelmaa, mutta minulle tulee aina (melkein kyyneleinen) kapina, että minä en kyllä suostu miksikään häkkilinnuksi. ;D Runolla on tietysti alkuperäisenä ihan erilainen merkitys kokonaisuudessaan, mutta lauluthan koetaan niinkuin ne koetaan ja jokaisella on oma tulkintansa.
----
We have a family tradition that we always bake our first gingerbreads and some Finnish Christmas "stars" for the first advent Sunday. This time I often make the stars cookie sized, because to be honest that dough is rather rich and it's not necessary to start overeating at this point of December yet. ;) In Finland the plum marmalade is more solid kind, but I'm happy with the local one though it's clearly not meant for baking. I have lived abroad too long to take resemblances too seriously.
Funny enough, I was driving in a car and singing some extremely melancholic ancient Finnish Christmas carol yesterday. It's the one that always brings me almost into tears, because it sounds that a Christmas can only be real when you are in Finland with lots of snow. The song says that even the stars shine brighter there. Yes, there's bit of truth to that because it's darker there in the winter season and Finland is less densly populated which means that there is less artificial light to blend the starlight... But other than that they are precisely the same stars that shine here, too, and all my Christmasses abroad have always been wonderful, except the very first one almost twenty years ago. That was quite awful, but I guess it was the just because it was a shock to the system. That makes me think that perhaps the poet must have written it on his very first Christma abroad. ;) Actually the poem has nothing to do with that, but that's what it always makes me think and I guess we are all free to experience music intuitively the way we do.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti