tiistai 1. kesäkuuta 2010

Mukulakivikadulla vanhoissa kengissä

Minusta mukulakivikadut ovat ehdottomasti parhaita. Kivetkin ovat aikojen kuluessa hioutuneet sileiksi. Niillä olisi varmasti paljon juttua kaikista niiden yli kävelleistä miljoonista ihmisistä, jos vain osaisivat puhua.

Kohta nuo kengätkin kyllä saattavat alkaa kertoa tarinaa. Olen pitänyt niitä jo monta kesää, enkä vieläkään löydä sen parempia lestiltään, joten kestäkööt vielä ainakin yhden kesän. Olen jo parina vuonna uhannut pitäväni niitä viimeistä kesää, mutta sitten kun en löydäkään uusia, jotka istuisivat jalkoihin yhtä hyvin, jatkan niiden pitämistä.

Kenkien ostaminen on melkein pahinta. Ensimmäinen ongelma on liian kapea jalkaterä, seuraavana se, että melkein kaikki kengät hankaavat kantapäät rakoille ja kolmantena vielä, se, että asennon on oltava juuri oikea.

Kerran eräs kauppias yritti myydä minulle puoliväkisin kauniit, mutta huonoasentoiset kengät. Kun kerroin, että jos kanta yhtään kallistuu eteenpäin, en pysty niitä selän vuoksi käyttämään ollenkaan, kauppias tuhati, ettei minun ikäisillä ihmisillä sellaisia selkävaivoja voi olla. Siitä on muistaakseni seitsemän vuotta aikaa. Luulen, että nyt kauppias tuhatelisi hiukan vähemmän. Joku etu vanhenemisestakin - saa ainakin itse päättää mitä ostaa ja mitä jättää ostamatta. Ja uskoo itse itseään, että kaikki ei vain sovi, vaikka kauppias väittäisi muuta.

2 kommenttia:

  1. Kenkien ostaminen on toisinaan hyvin hankalaa mullekin. Hyvin kapea ja litteä jalka mullakin.
    On joitakin kenkiä joita olen ilokseni voinut pitää vuosikausia.
    Mukulakivikaduista pidän, mutta ostoskärryn kanssa niillä menee joskus herrrrrmot!

    VastaaPoista
  2. Juu kun löytää hyvät kengät, niitä pitää mielellään pitkään. Mulla kanssa parit olleet, jotka ovat aivan loistavat jalassa ja aion tämän kesän kulkea niissä edelleen. Säästöä myös=) mutta kiva kun on kenkiä jotka kestävät ja näyttävät vielä kivoiltakin, eikös=).
    t. sarita

    VastaaPoista