Lumikelloja ja krookuksia on näkynyt jo jonkin aikaa, mutta nyt alkavat narsissitkin kukkia. Muutamana aurinkoisena päivänä on jo oltu kesätakeissa! Kevät on tullut!!! Kuvan nappasin kävelylenkiltä illan suussa. Lähdin ihan reippaasti lenkille yksikseni, mutta aikani käveltyäni jouduin kääntymään takaisin, kun aloin jännittää kohtaa, jossa ei ollut taloja jonkin matkan ajalta ollenkaan. Turha kai täällä on pelätä päivänvalossa mitään, mutta minulla on aina turvallisempi olo, kun on taloja tienvarressa ja vastaantulevia ihmisiä tarpeeksi. Pitikin sitten tänään lähteä sellaiseen suuntaan, jossa en ole yksinäni vielä aiemmin käynyt. Tuttuihin suuntiin kävelen kyllä ihan reippaasti perille saakka. Täytyy varmaan tehdä vaikka pyörälenkki tai jotakin, että tulee tie tutummaksi, niin ei tarvitse seuraavaa kertaa kääntyä kesken takaisin.Mielikuvituskin tosin tekee välillä tepposia. Miehen kanssa katsomme mielellämme saksalaisia dekkareita. Itse asiassa se on saksalaisista filmeistä ainoa tyylilaji, jota jaksan katsoa. Niissä on aina kunnollinen juoni ja näyttelijät pääosin hyviä. Sellaisissa filmeissä tietysti ihan normaalin näköiset ihmiset ovat raakoja murhaajia ja muita rikollisia, joten sitten kun yksinään kulkee, alkaa helposti keksiä tarinoita vastaantulijoistakin. Kerran istuin metrossa ja kirjoitin tekstarin pikkusiskolle Suomeen, että nyt istuu vastapäätä yhteen poliisisarjaan rikolliseksi sopiva tyyppi. Siskon nopea vastaus alkoi hymyilyttää sen verran, että vastapäätä istuva varmasti ajatteli minusta samaa, mitä olin ajatellut hänestä... naureskella nyt yksikseen sillä tavalla. Itseään tässä taitaa saada enemmän pelätä kuin muita ihmisiä.
Pitkästä aikaa kävin ihan täällä oikealla sivulla, kun yleensä luen tekstit Readerin kautta - sullahan on kiva uusi naamakuvakin täällä :)
VastaaPoistaOon kurkkinut taas lentolippuja... Joku päivä varmaan itsehillintä pettää ja sormi klikkaa liput ostoskoriin - me sit tullaan ja soitetaan ovikelloa :D