Viikonloppu on kulunut prinsessa-ajatuksissa. Katsoimme häitä ruotsalaiselta SVT-kanavalta. Hiukan itkettiin mukanakin. Oli se aika koskettavaa. Morsian vaikutti niin välittömältä ja niin onnelliselta, että ei ihme, jos ruotsalaiset rakastavat häntä. Sulhanen taas selviytyi hienosti, vaikka varmaankin jännitti aika tavalla.Tyttö oli onnessaan kaikesta kimalteesta, hevoskärryistä, hienoista asuista ja elävistä prinsseistä, prinsessoista, kuninkaista ja kuningattarista. Belgian kunigas Albert II ja Paola, sekä kruununprinssi ja prinsessakin bongattiin juhlaväen joukosta. Koulussa on heistä kuulema puhuttu. Itseasiassa muistelen, että luokan seinälläkin taitaa olla pieni kuva kuninkaasta ja kuningattaresta. Hilpeyttä herättivät kärryjen vierellä juosta pinkoneet henkivartijat ja pyörtynyt kuninkaallisen kaartin sotilas. Kieli hiukan turhautti, on kuulema ihan ärsyttävää, ettei osaa yhtään ruotsia. Tyttö tunnisti jonkin satunnaisen sanan, mikä muistutti jotakin oman kielistä sanaa. Sain silti iltalenkillä pienen kieliluennon. ("Tack" tarkoittaa kiitos, "tack tack" kiitos kiitos.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti