Kangaskaupassa

Hääpäiväkahvilareissun jälkeen kiertelimme hetken aikaa sellaisessa kaupunginosassa, missä emme olleet ennen käyneet. Olin ihan innoissani, kun bongasin saman ketjun kangaskaupan, missä olin Antwerpenissakin käynyt! Tiesin, että kangaskauppa on siellä jossakin, mutta olin ajatellut, että se on tietysti niin vaikeassa paikassa, ettei sinne tule ikinä lähdettyä. Sitä paitsi Antwerpenissä väittivät, että tästä kaupasta saa melkein pelkästään juhlapukukankaita. Asiakkaan huijausta! Valikoima oli ihan huippu - varsinkin sisustuskankaiden osalta. Nyt on unelmapaikka tiedossa, kun alkaa ideoita kuplia...

Tunnustan, että en usein käy kangaskaupassa ostamatta yhtään mitään. Siksi en jatkuvasti kiertele kangaskauppoja. Ajattelin kyllä ihan rehellisesti ulko-ovella, että kunhan katson vain, että tiedän tulevaisuudessa, mitä valikoimassa on. Mitä peremmälle kaupassa kävelin, sitä enemmän löysin kaikkea ihanaa. Yleensä kangaskaupassa löydän kaiken tarvitsemani ensisilmäyksellä. Kierrän reippain askelin kaupan läpi ja tiedän nopeasti, mitä haluan ja mihin tarkoitukseen. Kangas on ostettavana samanlainen kuin mikä tahansa sisustusjuttu, siitä näkee heti onko se hyvä vai ei! Tietysti hinta rajoittaa rajustikin, joten se on hyvä syy jättää kauniskin kangas ostamatta. Maanantaina tarvitsin vain minuutin ja tiesin, että tästä valkopohjaisesta kukkakankaasta saan kesätyynyt.

Olen kangaskaupassa extrapihi, ostan vain sen verran kuin oikeasti tarvitsen. Joskus jopa liian vähän. Tunnen itseni ja tiedän, että idean toteutettua loppupalalla en tee kerrassaan mitään. Tällä kertaa pyysin vain 50cm palan. Myyjä varmisteli, että ymmärränkö varmasti, että kuvio on niin suurta, ettei se pienellä alueella pääse näkyviin. Leikkasi onneksi kuitenkin vain sen minkä pyysin. Pääsin kuin pääsinkin kaupasta 12 eurolla. Ei hullumpi hinta kolmesta tyynynpäällisestä!

Joku tietysti ostaisi vetoketjutkin, mutta minä ompelin kaikki reunat kiinni. Inhoan vetoketjujen ompelua (liian hidasta ja hankalaa) ja sitä paitsi ne lisäisivät hintaa sen verran, ettei enää kannattaisi ommella itse. Joudan kyllä purkamaan ja ompelemaan uudestaan kiinni, kun pesun hetki koittaa. Tämä tapa on taas niin tee-se-itse -meininkiä kuin olla voi, mutta jos ajattelisin liian monimutkaisesti, minulta jäisi moni idea toteuttamatta. En minä muutenkaan ole ikinä oikeaa ompelijaa esittänytkään, joten tuskin tästä vetoketjuttomuudesta kovin paljon maine huononee. Ja saahan jokainen omia väkerryksiään purkaa ja korjata niin monta kertaa kuin jaksaa.