Läheltä piti

...että oltaisiin saatu uudet ikkunat makuuhuoneisiin. Eilen vuokraisäntä soitti, että luvatut ikkunat tulevat tänään. Heräsimme aamulla jo kuuden maissa raivaamaan huonekalut syrjään ja irroittamaan verhoja. Ehdin pestäkin jo kahdet verhot, kun kuulimme, etteivät työmiehet tietäneet, että heidän pitäisi meillekin tulla... Jotakin väärinkäsitystä aikataulun suhteen. Meille ikkunat vaihdetaankin vasta elo-syyskuussa. Ei se mitään, enemmän iloa niistä ikkunoista tulee muutenkin olemaan kylmään aikaan. Tulipahan verhot pestyä. Kyllä ne olivatkin pesun tarpeessa, ihan ilman ikkunaremonttiakin. Hiukan huvitti, kun aamulla kiireellä raivattiin ja kuvittelin jo mielessäni, että otan sitten töiden jälkeen pari valokuvaa blogia varten. Ei kannata nuolaista ennenkuin tipahtaa. Ihanaa silti, että tiedetään ikkunoiden olevan tulossa. Toivottavasti ensi talven lämmityskulut ovat viime talven kuluja pienemmät!

Töissä oli palaveripäivä. Kävimme joka ikisen kurssiarvosanan läpi koko lukuvuoden ajalta. Täällä korjataan kaikki kokeet ja esseet nimettöminä, joten korjatessa ei yleensä tiedä ollenkaan kenen työstä on kyse. Anonyymius liittyy objektiivisuuden turvaamiseen. On silti ihanaa, että tässä vaiheessa lukuvuotta numerokoodit muuttuvat tuloskaavioissa nimiksi. On mukava iloita menestyksestä ja siitä, että kova työ palkitaan. Joskus taas huonompaan menestykseen löytyy nimien selvitessä selitys. Sen myötä on helpompi ymmärtää ja yhdessä miettiä, miten oppilasta voitaisiin tulevaisuudessa paremmin tukea. Iltapäivästä koski selkään niin, että istuminen on taas pannassa hetken aikaa. Keskiviikkona on käydään kaikki vielä kertaalleen läpi ja sitten on arvosanat virallistettu.