Teetauon paikka

Aamun korjasin toimistolla kirjoitelmia ja hoitelin muutaman viime hetken puutarhahomman. Nyt laitoin teeveden kiehumaan ja kiipesin hakemaan valmistujaisjuhlien kaapua säilytysrasiasta vaatekaapin päältä. Huomenna on tiedossa valokuvausta.

Tuttu silitysrupeama on edessä. Joskus jopa "höyrytimme" kaapuja laittamalla ne kuuman suihkun höyryyn kuitenkaan kastelematta niitä. En muista, että siitä olisi ollut paljon apua. Silitys on sallittu silitysraudan miedoimmalla lämmöllä, joten siitä voi mielessään laskeskella, minkä verran aikaa toimenpiteeseen kuluu. Silitys on terapeuttinen vuoden lopetustraditio. Ilman sitä loppua ei tule, eikä loppua tule ilman sitä.

Meille naisille silityksestä seuraava vaihe on miettiä, mitä kaavun alle laittaa. Jos hame on normaalimittainen, helmaa ei näe kaavun alta. Se saa sääret kuin sääret näyttämään vääriltä ja vitivalkoisilta. Jos taas asun yläosa ei ole kunnolla istuva tai siinä ei ole nappeja, saa koko juhlan ajan nykiä tuota värillistä "huppua" alemmas, ettei koko komeus kurista kaulaa. Jos säätiedotus lupaa lämmintä, niin olo tulee joka tapauksessa olemaan kuin muovipussissa. Hihattomat ja lyhythihaiset yläosat hiostavat eniten, kun iho osuu suoraan kaapuun. Silti liikaakaan ei kannata alle pukea, koska sekin tekee olon tukalaksi. Asuvalinnan jälkeen vielä, jos kaiken vastavuoroisen oikomisen ja asettelun jälkeen saa hupun laskokset pysymään kutakuinkin oikeassa asennossa olkapäillä alkukulkueesta juhlan läpi loppukulkueeseen saakka, niin lopputulos on juhlava.

Tänä vuonna selkäni ei kestä lavalla istumista nousematta välillä seisomaan, joten pääsen viikonlopun juhlallisuuksiin yleisöksi siviilivaatteissa. Lauantaiaamuna uskon sen tuntuvan hienolle, kun saan pukea päälle ihan mitä tahansa juhlavaa. Juhlapäivässä on kuitenkin jotakin erityistä, josta nyt taidan jäädä pahasti paitsi. Siksi aion käväistä kirjastossa, jossa on aina ihan ainutlaatuinen tunnelma ennen kulkueen muodostamista. Ilma melkein säkenöi, ilo saavutetusta tutkinnosta on käsin kosketeltavaa ja jokaista hiukan mietityttää meneekö kaikki valmistelujen, harjoituksien ja kulkue- ja istumapaikkakaavojen mukaan täsmälleen oikein. Näen valmistuvat oppilaat ensimmäistä kertaa kaavuissaan. Toivon saavani oman osani h-hetken jännityksestä.