Haaveilen hopeaisista ruokailuvälineistä. Ehkä ensi jouluksi. Tiedän yhden kirkon kulman, missä on usein hopeakauppias ulkona myymässä käytettyjä hienouksiaan. Minusta käytetyt ovat hopean suhteen parhaita kaikkine kiemuroineen ja pienine virheineen. Makuasia tietysti. Olen pannut merkille, että myyntipöydällä on aina monta valkoista hanskaa ja myyjä vahtii asiakkaita silmä kovana. Kiillotettuihin kun ei parane koskea paljain käsin.
Värivalinnoista vielä sen verran, että jos punavalkoinen vielä ensi vuonnakin innostaa, ompeluideoille ei näy loppua. Joulukuu tuskin riittäisi näihin näperryksiin, mutta voihan sitä valmistelut aloittaa jo kesäloman jälkeen. Tai ehkä ei sentään. Hiukan sitä täytyy talven ensin tulla, että pääsee tunnelmaan.
Nämä olivat ihan parhaat palat minun makuuni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti