(Pahoittelut otsikosta, mutta tähän ajatukseen ei oikein keksi parempaakaan.)
Tänään on taas suurimmaksi osaksi "hebrealaiskirje-päivä." Illalla käyn toimistolla siivoamassa paikan uudelle opettajalle. Kohta täytyy alkaa kirjoittamaan seuraavaa luentoa, mutta perjantaina löysin niin mielenkiintoisen jutun, että laitan sen tänne ennen kuin liitän sen muistiinpanoihini.
Hebrealaiskirjeen toisessa luvussa kerrotaan, että Jeesus tuli ihmiseksi, niin "että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan... ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia."
Mielenkiintoista oli, että antiikiin ajan kuuluisat filosofit pohtivat paljon kuolemaa. He tiedostivat sen, että kuolema on ihmisen pahin ja pelottavin vihollinen. Niinpä kirjallisuuteenkin ilmestyi muutamia taruja kunniakkaista sankareista, joiden kerrottiin voittaneen kuoleman voiman ja vapauttaneen kuoleman vankeja takaisin elämään. Herakles taitaa olla näistä tarujen sankareista kuuluisin.
Minua jäi mietityttämään Raamatun opetuksen ero niihin antiikinajan suosittuihin taruihin. Jeesus ei voittanut ainoastaan kuolemaa, vaan sen, jolla on kuolema vallassaan. Paholainen ei siis hallitse kuolemaa. Siksi kuolemanpelonkaan ei tarvitse jatkua, eikä kuolemasta tarvitse kertoa sankaritarinoita ihmisten rohkaisuksi. Paras kertomus nimittäin tapahtui tosielämässä kaksi tuhatta vuotta sitten, kun Jeesus voitti kuoleman hallitsijan ja antoi vapauden kuoleman pelosta.
Pelotonta päivää!
Tänään on taas suurimmaksi osaksi "hebrealaiskirje-päivä." Illalla käyn toimistolla siivoamassa paikan uudelle opettajalle. Kohta täytyy alkaa kirjoittamaan seuraavaa luentoa, mutta perjantaina löysin niin mielenkiintoisen jutun, että laitan sen tänne ennen kuin liitän sen muistiinpanoihini.
Hebrealaiskirjeen toisessa luvussa kerrotaan, että Jeesus tuli ihmiseksi, niin "että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan... ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia."
Mielenkiintoista oli, että antiikiin ajan kuuluisat filosofit pohtivat paljon kuolemaa. He tiedostivat sen, että kuolema on ihmisen pahin ja pelottavin vihollinen. Niinpä kirjallisuuteenkin ilmestyi muutamia taruja kunniakkaista sankareista, joiden kerrottiin voittaneen kuoleman voiman ja vapauttaneen kuoleman vankeja takaisin elämään. Herakles taitaa olla näistä tarujen sankareista kuuluisin.
Minua jäi mietityttämään Raamatun opetuksen ero niihin antiikinajan suosittuihin taruihin. Jeesus ei voittanut ainoastaan kuolemaa, vaan sen, jolla on kuolema vallassaan. Paholainen ei siis hallitse kuolemaa. Siksi kuolemanpelonkaan ei tarvitse jatkua, eikä kuolemasta tarvitse kertoa sankaritarinoita ihmisten rohkaisuksi. Paras kertomus nimittäin tapahtui tosielämässä kaksi tuhatta vuotta sitten, kun Jeesus voitti kuoleman hallitsijan ja antoi vapauden kuoleman pelosta.
Pelotonta päivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti