Flunssasta johtuen eilisestä "avoimien mahdollisuuksien lauantaista" tuli hiukan kapea-alaisempi vapauden käsitteen suhteen. Aamupalalle silti kiitos, keksin kaikesta huolimatta itselleni mahdollisuuden lyhyeen hetkeen omassa seurassani. Paremman seuran puuttuessa oli oma seura ihan kohtuullinen vaihtoehto. Pystyn lopultakin ajamaan lyhyitä matkoja autolla! Mieli tietysti teki koluamaan kirpputoreja, mutta siihen kello oli jo liian paljon. Päädyin ajamaan paikalliseen ostoskeskukseen parin kilometrin päähän. Kiersin ne kaupat, joista joskus olen löytänyt jotakin. Niitä ei siinä keskuksessa ole kovin montaa. Löysin kuitenkin jotakin toimistotarviketta, salmiakkia ja muutaman sovitettavan vaatteen. Lopulta ostin kuvassa olevan puolipitkähihaisen paidan. Kaupoissa oli ihania syksyn värejä - viininpunaista, turkoosia, violettia, harmaata... Jouduin lievään kiusaukseen jonottaessani kassalle sukkahousuhyllyn vieressä, kun näin paksuja petroolin värisiä sukkahousuja. "Aina-asiallinen-minäni" voitti lopulta ajatusten väittelyn ja jätin ne ostamatta. Sanoin mielessäni "toistaiseksi," koska saatan vielä talven aikana muuttaa mieleni.
Potilas on parantumaan päin, joskin huomisesta koulupäivästä ei taida tulla vielä mitään. Joudun etsimään itselleni tuuraajan uusien oppilaiden kielitestin valvojaksi. En voi pyytää hoitajaa, ettei tauti lähtisi leviämään. Vaikka se onkin vain tavallinen flunssa, s-influenssan ollessa liikkeellä joudumme olemaan tällä lukukaudella tavallista varovaisempia. Väkeä nimittäin saapuu juuri näinä päivinä kaikista ilmansuunnista. Mieluiten välttyisimme epidemialta, joka sisäoppilaitoksessa voi pahimmillaan saada aikamoiset mittasuhteet. Mies muistaa vuosia sitten sattuneen vatsatautiepidemian, jolloin oppilaat makasivat asuntolan käytävällä jonossa oksennuskippoineen odottamassa lääkäriä...
Flunssasta johtuen eilisestä "avoimien mahdollisuuksien lauantaista" tuli hiukan kapea-alaisempi vapauden käsitteen suhteen. Aamupalalle silti kiitos, keksin kaikesta huolimatta itselleni mahdollisuuden lyhyeen hetkeen omassa seurassani. Paremman seuran puuttuessa oli oma seura ihan kohtuullinen vaihtoehto. Pystyn lopultakin ajamaan lyhyitä matkoja autolla! Mieli tietysti teki koluamaan kirpputoreja, mutta siihen kello oli jo liian paljon. Päädyin ajamaan paikalliseen ostoskeskukseen parin kilometrin päähän. Kiersin ne kaupat, joista joskus olen löytänyt jotakin. Niitä ei siinä keskuksessa ole kovin montaa. Löysin kuitenkin jotakin toimistotarviketta, salmiakkia ja muutaman sovitettavan vaatteen. Lopulta ostin kuvassa olevan puolipitkähihaisen paidan. Kaupoissa oli ihania syksyn värejä - viininpunaista, turkoosia, violettia, harmaata... Jouduin lievään kiusaukseen jonottaessani kassalle sukkahousuhyllyn vieressä, kun näin paksuja petroolin värisiä sukkahousuja. "Aina-asiallinen-minäni" voitti lopulta ajatusten väittelyn ja jätin ne ostamatta. Sanoin mielessäni "toistaiseksi," koska saatan vielä talven aikana muuttaa mieleni. 
Potilas on parantumaan päin, joskin huomisesta koulupäivästä ei taida tulla vielä mitään. Joudun etsimään itselleni tuuraajan uusien oppilaiden kielitestin valvojaksi. En voi pyytää hoitajaa, ettei tauti lähtisi leviämään. Vaikka se onkin vain tavallinen flunssa, s-influenssan ollessa liikkeellä joudumme olemaan tällä lukukaudella tavallista varovaisempia. Väkeä nimittäin saapuu juuri näinä päivinä kaikista ilmansuunnista. Mieluiten välttyisimme epidemialta, joka sisäoppilaitoksessa voi pahimmillaan saada aikamoiset mittasuhteet. Mies muistaa vuosia sitten sattuneen vatsatautiepidemian, jolloin oppilaat makasivat asuntolan käytävällä jonossa oksennuskippoineen odottamassa lääkäriä...
Sulla ollut kiva shoppailu-retki ;) Tosi kaunis paita, ihania yksityiskohtia siinä! Pikaista paranemistä tytölle, toivottavasti olo kohenee pain.
VastaaPoista