Ehdotin perjantai-iltana, että aamulla voitaisiin leipoa scones-takina pitkästä aikaa. Tyttö ehdotti takaisin, että sitten olisi hyvä olla myös pekoniakin. (Erikoistoive tullakseen lapselta, joka ei ikinä ole ollut mikään suuri lihansyöjä.) Tuumasta toimeen keittiössä puoli kymmeneltä lauantaiaamuna... Taikinapallerot uuniin, vettä kiehumaan kanamunien keittoa varten ja paistinpannu lämpenemään. Hiukan vielä vihanneksia siivuiksi, Emmental-juustoa kuutioiksi, appelsiinimehua laseihin ja siinä se. Hoikasta tytöstä ei ikinä uskoisi, että hän voi syödä monta siivua paistettua pekonia ihan tuosta vaan. Mutta mikäs siinä. Niin harvoin me pekonia käristellään, että olisi varmaankin ihan sama, vaikka hän söisi paketillisen kerralla. Scones-ohje löytyy täältä. Teen aina puolitoistakertaisen taikinan. Päivän proteiinit, viikon suolat ja rasvat vatsassa oli hyvä aloittaa lauantaipäivä... ;-)
---
I proposed on Friday night that we could make some scones in the morning. My daughter said that some bacon would fit to it, too. That was a very special order coming from a kid who has never been a big meat-eater. At the kitchen half past nine on Saturday morning: scones into the oven, eggs into cooking water and slices bacon on a hot frying pan... Then cutting some vegetables and Emmental cheese, and finally filling the glasses with the orange juice. My daughter has always been rather skinny, but you'd be surprised to see how many slices of bacon she can eat at once... That's totally fine with me though, because it's not what we tend to eat regularly. But I tell you, it was good to start Saturday with all the proteins of the day, and salt and fat of the week in the tummy... ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti