Viime vuonna tähän aikaan

Viime vuonna suunnilleen tähän aikaan kasvattelin jo narsisseja. Aika aikaisin, mutta taidan olla aina hiukan kiireinen kevään suhteen. Ennen joulua nautin aina talvesta, mutta tammikuun jälkeen olen täysin valmis siirtymään kevääseen.

Luennoin ensimmäistä kertaa neljän tunnin setin putkeen. Siis kaksi ja kaksi tuntia, aine sentään vaihtui välissä. Ensimmäistä kertaa sellainen lukujärjestys. Iltapäivällä etsin muutaman tiedonpalasen opiskelijoiden kysymyksiin. Asioita, joita en ollut ikinä itse edes pohtinut sen kummemmin. En ole niitä, joiden olisi pakko tietää itse kaikki mahdolliset asiat. Jos en tiedä tai muista, lupaan yleensä tarkistaa. Varsinkin uusien kurssien kanssa kysymykset joskus yllättävät. Silti otan mieluiten ryhmän, mikä puhuu. Tänä vuonna se toive on täyttynyt. Kaikissa ryhmissäni näyttää olevan innokkaasti keskustelevia ihmisiä.

Minua kiehtoo opiskelijoiden esittämissä kysymyksissä niiden logiikka. Niissä peilautuu kysyjän mielenkiinnon kohteet, mutta usein myös kysyjän luonne ja ajattelutyyli. Samalla saa epäsuoraa palautetta siitä, missä mennään, minkä verran minun jutuistani uppoaa sujuvasti ja mitä selitin liian epäselvästi.

Se oli tähän asti sellainen viikko ja vielä on yksi työpäivä on jäljellä. Nyt väsyttää niin, että kohta ei ajatus enää kulje. Hyvää yötä!