Suomessa käydessä innostuin Pentikin puukantisista lasipurkeista. Lopulta ostin melkein vastaavat Stockmannin Casa -sarjasta yli puolta halvemmalla. Täytin purkeista sormisuolalla. Toisen purkin täytin tavallisella suolalla. Saa nähdä, miten käytännölliset purkit ovat käytössä ja varsinkin kestääkö halpapurkin puukansi kunnollisena. Siinä luulen, että Pentik olisi ollut pidemmän päälle parempi. Yleensä revin kaikki merkkitarrat heti irti, mutta tuon mustan tarran kanssa on ongelmana se, että mahtaako sitä saada puukannesta irti jättämättä: a) rasvaista liimaläikkää, b) naarmuja tai c) molempia. Se on monivalintatehtävä, joka voi olla turvallisempaa jättää ratkaisematta.Muovihärveli on chef'n -valkosipulisilppuri, jonka sain nimipäiväyllätyksenä äidiltä ja isältä. Sisään laitetaan valkosipulin kynsi tai kaksi ja laitetta hyrrätään pöydänpinnalla edestakaisin. Muutamalla heilautuksella valkosipuli muuttuu tasaiseksi hakkelukseksi. Testasin nuudeliwokkia valmistaessani ja ihmettelin sekä nopeutta, että myös puhdistuksen helppoutta. Härveli on hyödyllinen kapistus. Tämä oli mainosbreikki, palaan nyt takaisin luennon valmistamiseen.
levitä tarran päälle rasvaa, joku sikäläinen peruskeijun tai -oivariinin vastike varmaan toimii. anna olla yön yli ja pese aamulla liuennut tarra pois, apuna voi käyttää sormia tai tiskiharjaa. tuolla vanhalla kikalla olen saanut pois lähes kaikki tarrat liimoineen ilman jälkiä.
VastaaPoistahei, enää kaks kuukautta, niin nähdään! jee! :)
Kiitos vinkistä. Itseasiassa olen itsekin tehnyt noin, mutta nyt kun noita kansia paremmin katselin, huomasin, että pintakäsittely on mitä on, eivät taida kosteuttakaan juuri kestää, jälki jäänee teki miten vain. Kiva,kun tulette!!! Taidanpas laittaa sulle samantien sähköpostia, on ihan asiaakin.
VastaaPoista