Lettuja

Tänään on koulukaveri leikkiseurana. Täkäläisille lapsille maistuu parhaiten letut erilaisten sokereiden kanssa. Tarjolle siis tavallista sokeria, ruskeaa sokeria (melkein kuin fariinisokeria) ja vaalean ruskeaa sokeria. Ja jos ei makeus riitä, niin vielä tomusokeria lisäksi. Sokeri levitetään lätylle ja kierretään rullalle... Ja lapset ovat iloisia. Eipähän tarvitse kauaa miettiä, mitä tarjoaisi. Eikä tarvitse olla huolissaan, etteikö kaapista löytyisi tarvittavia aineksia. Sitä paitsi tumman ruskea sokeri on oikeastikin hyvää lätyn päällä. Se maistuu aromaattisemmalta kuin tavallinen sokeri.

Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirjassa lättyjen paisto kuulostaa taiteelta, mutta perusresepti on hyvä ja toimiva yksinkertaistaenkin.

2 1/4 dl kylmää vettä
2 1/4 dl kylmää maitoa
4 munaa
1/2 tl suolaa
2 dl jauhoja
4 rkl voisulaa

Kaiken voi sekoittaa tavalliseen tapaan, mutta sitten taikinaa vatkataan huippunopeudella minuutin verran. Taikina laitetaan jääkaappiin kahdeksi tunniksi. Ideana on, että taikina on kuohkeaa ja juuri sen verran sakeaa, että se tarttuu puulusikkaan. Spelttijauho on uusi tuttavuuteni. Se maistuu hyvältä lättytaikinassa, kun sillä korvaa osan vehnäjauhoista.

Ranskalaisen keittiön salaisuudet -kirja kertoo monta versiota myös ohukaisten täyttämisestä. Niitä en ole testannut. Ehkä pitäisi. Kun seurustelimme ja kävin ensimmäisiä kertoja mieheni kotona Saksassa, hän vei minut lättykahvilaan. Se oli tunnelmallisessa vanhan talon kellarissa ja suolaisilla täytteillä lätyt olivat huippuherkullisia. Ilmeisesti pelkät lätyt eivät kuitenkaan tehneet siellä tarpeeksi hyvin kauppaansa, koska muutamaa vuotta myöhemmin emme enää löytäneet koko ravintolaa.