Huomasin kaupungin kartasta, että Rhein-joen yli menee köysiratahissi. Innostuin ihan kamalasti, koska en ole ennen kokeillut sellaista ja arvelin sen innostavan pientäkin matkailijaa. Innostihan se.Saimme oikein oman vaununkin. Kaikki meni hyvin jonottaessa ja hetken jo ihmettelin, ettei ole tullut moista kokeiltua ikinä aiemmin. Sitten kun kärry lähti liikeelle muistin, että ihmekös ei, mullahan on korkean paikan kammo. Meinasi tulla paniikki, kun noustiin joen ylle, sitten autoja vilisevän sillan ylle... Muut nauttivat maisemista, minä puristin rystyset valkeana istuintani ja toivoin, ettei kukaan keinuttaisi koppia. Olihan ne maisemat hienot, mutta ei niin hienot, että toista kertaa menisin sellaisen kyytiin pelkäämään. Ajattelin kyllä siinä sen 10 minuutin aikana, että miten ihmeessä jostakin asiasta voi innostua niin, että unohtaa reaaliteetit ihan kokonaan. Aikamoinen kuningasidea, kun korkeanpaikan kammoinen ehdottaa köysiratahissiä nähtävyydeksi.
Tyttö sanoi matkan aikana, että mitä ihmettä siinä hississä on pelkäämistä, jos uskaltaa lentää lentokoneellakin. Hississä on sentään koppi. Onneksi lapsi on fiksumpi eikä pelkää ihan turhia. Selvisimme ihan hyvin toiselle rannalle, mutta olin tosi iloinen, ettei oltu ostettu lippuja kuin yhteen suuntaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti