One fun and eventful week

Siinä huonekaluja siirrellessä siirtyi aika paljon muutakin pikkusälää... nyt tällainen rauhallinen valokuva vauhdikkaan viikon päälle. Työjuttujen lisäksi tällä viikolla torstaina esitin osan siitä kirjoittamastani luvusta. Niiltä muilta esittäjiltä voi kyllä oppia ihan hurjasti, niin mahtavia ammattilaisia olivat kaikki. Hyvin selvisin pienestä jännityksestä huolimatta ja olen nyt yhtä kokemusta rikkaampi. Tulkinkin kanssa ollaan edelleen kavereita, vaikka tuollaiset jutut onkin yleensä vielä pahempia tulkille kuin esittäjälle itselleen.

Tiistaina kävin kampaajalla ja lopputulos oli sellainen vino silppu, että tänään kävin pyytämässä siihen korjausta. Mun vakkaripaikka on niin mahtava, että ajattelin, että sinne palaaminen on pidemmän päälle viisaampaa kuin kampaamon vaihtaminen... Leikkaus tuli korjattua ja seuraavalla kerralla on kiva mennä takaisin.

Keskiviikkona tuli huippuvieraita ja perjantaina pidettiin yhdessä oikea turistipäivä. Oppaan taidoissani oli kyllä hiukan korjaamisen varaa. Yhdessä kohtaa meni puolisen tuntia ennen kuin tajusin, että etsimämme parkkitalo on kuin onkin saman korttelin toisella reunalla... Aika hyvähermoisia vieraita. Oli muutenkin rentoa ja hauskaa seuraa. Onneksi uskalsivat käydä jääkaapillakin tarvittaessa, muuten olisivat varmaan joutuneet muutamaan otteeseen näkemään nälkää... Jotkut ihmiset on vaan ihan huipputyyppejä! Sellasille on kurja sanoa hyvästejä.

---

My week was quite an eventful one, but also lots of fun! Besides the regular work, I presented my paper on Thursday. I was a bit nervous to begin with because the company was quite more advanced and experienced. Such professionals are great to learn from! I am now one experience richer and very happy indeed. I am also happy to be still friends with my interpreter, too, though that kind of jobs are quite probably even worse for the interpreter than the speaker... :D

On Tuesday I went for a new haircut, which turned out to be bit of a disaster... Today I went back and asked them to fix it. That's my favorite place, so I thought it's better to return than start looking for another hairdresser... Now it's cut better and I am happy to remain a loyal customer. 

On Wednesday we got some fun guests. Thursday was pretty busy as I mentioned already, but I was happy to be able to make Friday a true tourist day. Not that I am much of a guide. It took me like half an hour to figure out that I actually knew where one parking house in the city was... :) The company we had was really good. So relaxing to us too that I took it so easy that they had probably hungered couple of times had they not felt free enough to help themselves to some food in the kitchen... ;) It's always sad to say goodbye to such friends!

Surprises, communication and marriage

Tuli mieleen näitä kukkakuvia ladatessa, että on tuo mies vaan aika hauska. Se on luonteeltaan sellainen, että osoittaa rakkautta usein auttelemalla käytännön asioissa. Mutta on se alusta asti epäsäännöllisen säännöllisesti silti myös yllättänyt minut kukilla, herkuilla ja milloin milläkin. Jossakin vanhojen kirjeiden seassa taitaa olla muutama suklaapatukan käärekin, joissa on joku viesti kirjoittettuna. Sellaisia löytyi aikoinaan aina postilaatikostani. ;) Lauantaina ruokakaupassa käydessään mies oli napannut mukaan kaksi kimppua tulppaneita.

Siitä tuli mieleen, että silloin tällöin kun on avioliittojutuista ollut puhetta (tai niistä on pidetty puhetta, heh), niin usein teemaksi on noussut kommunikaatio. Leikkokukat ovat monesti olleet aika havainnollistava esimerkki. Monesti puolisot nimittäin toivovat toisiltaan jotakin, mutta toiveita ei välttämättä aina saada esitettyä ilman, ettei toiveen toteutuessa olisi sellainen sivumaku, mikä peittää ilon alleen. Eli toisaalta harmittaa se, että toinen ei ymmärrä täyttää toivetta pyytämättä. Ja pyytäessä harmittaa, kun joutuu pyytämään. Koko jutusta katoaa monen mielestä romanttisuus, koska jotenkin kuvitellaan, että jos "oikeasti rakastaa" niin silloinhan sitä jotenkin automaattisesti aistii, mitä pitäisi tehdä milloinkin. No, näin kun sen ajatuksen sanoittaa, niin se on ihan selvästi hiukan epärealistinen kuvitelma. Meillä onkin tapana sanoa toiveet ihan suoraan. Se on helpompaa puolin ja toisin. Eikä siinä ole mitään vähemmän romanttista, jos puolison pyynnöstä tekee jotakin. Nämä kukat sain siis ihan yllätyksenä, mutta aika usein saatan huikata oven raosta, että tuo jotakin, kun tulet kotiin... mitä tahansa se jotakin sitten milloinkin on. Minusta se on paljon surkeampaa ja oikeastaan hiukan epäreiluakin, jos alkaisin harmitella, että hän ei aina osaa lukea kaikkia ajatuksiani! Tällaiset yllätysjutut, tai niiden puuttuminen, taitaa olla enemmänkin meidän naisten ongelma, mutta muissakin asioissa kommunikaatio ja sen selkeys on kyllä hyväksi, ettei turhaa tarvitse harmitella asioita, mitkä voi ihan helposti selvittääkin.    

----

When I uploaded these photos I was thinking about my husband. For him its the most natural thing to show that he loves me by helping me with all kinds of practical things. Yet, once in a while he surprises me with some flowers, chocolate, etc. We still have some chocolate bar papers with little messages between the letters we wrote when we were dating... I used to find such surprises in my mailbox back then. ;) When he did some grocery shopping on Saturday, he brought me these tulips.

The tulips reminded me about some marriage stuff. Sometimes when that becomes a topic, or when we have been teaching about it, cut flowers have provided a good example. Often spouses namely expect something from each other, but prefer not to say their wishes aloud, because if such a wish gets fulfilled there is a negative after-taste to it, since one had to ask for it. On one side then, one is upset because the spouse does not do spontaneously something what one would wish. And on the other side, one is upset because one had to ask for something. The logic seems to be that we easily imagine that if somebody really loves us, he can in some mysterious way read our thoughts, or at least he should! Well, when it is worded like that, it's quite obviously a bit unrealistic thought, isn't it? We decided long ago that it's best to express wishes directly. It's easier for both and it's no less romantic if a spouse fulfils a wish that has been mentioned. I got these flowers as a surprise, but quite often I ask my husband to bring me something on the way home. I think it would be sad and even quite unfair, if I wished for something and never told it, but expected him to fulfil it. This kind of surprising things, or lack of them, is probably more of a problem to us women, but I believe that in other things too, it's much easier to clarify expectations than to keep getting hurt by things that are never said, but that could simply be talked out. 

Breaking out of a pattern?

Huonekalujen siirtely johti myös Ikea-kierrokseen, koska yhdet suuret säilytyslaatikot eivät enää mahtuneet entiseen paikkaansa ja niiden tilalle tarvittiin muutama pienempi. En ollut pitkään aikaan kiertänyt siellä kunnollista, kokonaista kierrosta, joten nyt oli sitten hyvä syy tehdä hiukan katselmusta kevään uutuuksista. Mukaan nappasin kaksi tuollaista Malin Figur-tyynynpäällistä, koska ajattelin siellä kaupan valossa, että nehän sopivat turkooseihin samettityynynpäällisiin. Luonnonvalo paljasti, että tuo harmaa osio onkin oikeasti harmaa, eikä pätkääkään turkoosivivahteinen ja sinisetkin kohdat ovat sinisempiä kuin, mitä kaupassa näytti... Ei hätää kuitenkaan. Minulla on sen verran korkea pino tyynynpäällisiä omassa kaapissa, että löytyihän niihin yhdistettäväksi ihan riittävä määrä muita tyynyjä. Tuo kuvio on kyllä niin kaukana mun tyylistä kuin olla voi, mutta hyvin ne sopivat olohuoneeseen ja antavat kivasti särmää. Joskus kannattaa rikkoa omia totuttuja rajoja.

Muuten en ole niinkään varma siitä, kannattaako ihmisen kovin paljon pyrkiä kaikessa rikkomaan rajojaan. Tietysti on hyvä olla rohkea ja haastaa itsensä, mutta noin niin kuin yleisen jaksamisen kannalta on aika tärkeää olla itselleen rehellinen ja toimia omien periaatteidensa valossa johdonmukaisesti. Englanninkielen integrity sana on aika hyvä tähän yhteyteen, mutta kun katsoin sen suomalaista vastinetta, niin siinä oli hiukan erilainen painotus. Tietysti kannattaa olla järkevästi joustava ja "siirtää" rajojaan, jos oivaltaa jotakin uutta, mutta muussa tapauksessa on parempi vain pitää kiinni periaatteistaan, koska se on rehellisyyttä itseä kohtaan. Olen ollut huomaavinani, että sellainen periaatteista kiinni pitäminen saattaa jopa voimauttaa. Enkä nyt tarkoita siis mitään vaikeaksi ihmiseksi ryhtymistä, vaan ihan sellaista älyllistä rehellisyyttä itseä kohtaan erilaisissa tilanteissa. No, nyt juttu alkoi kuulostaa hiukan keski-ikäiseltä, joten parasta lopettaa tähän, ettei tästä ajatuksesta tule joku ikäkriisi... ;) 

----

Moving the furniture around led even to an Ikea visit. The huge storage boxes did no longer fit where they previously belonged, so we ended up needing few smaller storage boxes. I had not taken a proper look at Ikea for quite a while, so it was a good reason to see what's up with their new spring collection. We found nothing spectacular, but these Malin Figur cushion covers caught my eye. I thought they could be combined with these. In the natural light I was rather surprised to see that the colors are quite different than they looked like in the shop. It was not a problem though, because since I have quite a collection of cushion covers (!!!) I could easily find other ones that combine just fine with these. The pattern is totally different than what I'd normally choose but I love the contrast. Sometimes it's good to break out of one's comfort zone while decorating at home. 

Fusion in the kitchen

Tässä on nyt muutaman päivän vapaahetket kuluneet aikamoisessa mööbelisirkuksessa. Tytön kirjahylly siirtyi vaate/varastohuoneeseen, keittiön hylly siirtyi tytön huoneeseen ja keittiö jäi ilman astiahyllyä. Toivoin löytäväni kirpparilta, jonkin kivan vitriinivirityksen keittiöön, mutta eihän sitä mitään juuri silloin löydä, kun jotakin oikeasti tarvitaan. Sitten aloin hiukan katsella ympärilleni olohuoneesssa ja totesin aika nopeasti, että tuo musta kirjahyllyhän näyttäisi aika pippuriselta keittiössä. Tuli ihan sellainen bistrotunnelma! 

Samalla vaihdoin kaapeissa olleet astiat hyllyyn ja hyllyssä olleet kaappiin, eli nyt on vähän niinkuin uusi setti (vanhoja astioita) käytössä. Uudessa kombinaatiossa ne näyttävät taas hiukan erilaiselta. Nuo Marimekon kaurismukit, mitkä joululomalta alesta ostin ovat kyllä ihan parhaat. Ne yhdistävät tämän epämääräisen kokonaisuuden aika hyväksi fuusioksi. Tässähän on siis sekaisin käytettynä saatua, kirpparia, Iittalaa, Marimekkoa, Ikeaa, Belgian Boch:ia ja Villeroy & Boch:ia ihan sulassa sovussa. Seuraavaksi pitää paklata ja paikkamaalata muutama entinen naulanpaikka ja porata yksi uusi reikä liitutaulua varten. Sekin joutui siirtymään muutamalla sentillä vasemmalle, koska tämä hylly oli reilusti leveämpi kuin edellinen. Ja liitutaulun siirron myötä pitää nyt ottaa koristelautaset pois... Kierre sen kuin jatkuu, mutta nyt alkaa olla kaikki hahmottumassa keittiön suhteen. ;) 

----

My leisure time for the last few days has been effectively spent in a furniture circus... We moved our daughter's book case into the storage room and the kitchen shelf to her room. The end result was that the kitchen looked kind of empty and some solution had to be found for storing the cups, plates & co. I hoped I'd find something nice at the second hand shop, but it's almost a rule that you never do when you seriously need something. Instead of just buying something temporary I began looking around at home to see if anything we already have could be used there and realized that the black bookcase in the living room could be a perfect solution. And yes, indeed it was. Now the kitchen has a bit of a bistro vibe to it. ;)  

Because everything had to be sorted out anyway it was a good chance to rethink what should be placed on the shelves. I put all the blue and white items to the cupboard and took out other sets for a change. It's funny how old things look new again when they are combined in a different way. Those new Marimekko cups with a deer print function as a combining element. The mix is namely rather eclectic fusion of second hand finds, Iittala, Marimekko, Ikea, Belgian Boch and Villeroy & Boch. The next thing I'll have to do is to fix couple of holes in the wall and get my husband to drill one new one... The chalk board namely had to move couple of inches left and then few other things have to go, too. Quite a domino effect with each change, but I am starting to see the end already, at least in the kitchen. ;)     

Adrenaline

Eilen sain kirjoitushomman valmiiksi! Sen verran energiaa oli vielä loppupäivän ajan, että alettiin tytön kanssa raivata hänen huonettaan. Suunnitelmana oli muutaman huonekalun siirtäminen, joten jouduttiin pidemmän kaavan mukaiseen lajitteluprojektiin ennen kuin päästiin edes itse asiaan. Se on hassua, että kun saa jonkun hiukan isomman jutun valmiiksi, niin sitten on hetken aikaa niin energinen olo, että voisi vaikka ponkaista kuuhun sillä samalla adrenaliinilla, millä viimeiset korjaukset naputteli tekstiin. Yleensä käytän sen ylimääräisen adrenaliinihetken johonkin käytännön projektiin, koska ajattelen aina, että sen aikaa kun se superenerginen olo kestää, se on parasta hyödyntää järkevästi. Se ei nimittäin kestä kuin muutaman tunnin ja sen jälkeen on tilanne ihan toinen. Tänään sain viikon luennot purkkiin ja sitten olikin ihana istua kaverin kanssa lasten leikkipaikassa pari tuntia ihan vain höpöttäen niitä näitä. 

Ai niin, tuo kuva on tuollainen vohveliauto kaupungilta. Se mahtaa olla hauska ammatti, kun saa olla vaniljantuoksussa koko päivän! :)

----

Yesterday I got my chapter ready! After finishing it I felt so energetic for couple of hours, that we began cleaning up my daughter's room. The plan was to move few pieces of furniture around, so we had to start from sorting out the stuff... It's funny, but right after finishing such a thing I always feel like I could even jump to the moon with all that adrenaline. I am a sort of practical person, I guess, because at that point I usually begin doing something that demands bit more of energy than normal chores, because I think that extra bit of energy can as well be used purposefully... Well, that's simply because I know that it passes in a couple of hours and then I'll feel completely different. This morning I lectured some ethics stuff again, but in the afternoon it was fun to chat at the indoor play ground with a friend while the kids were playing by themselves.

Almost forgot, that picture shows a waffle car at the downtown. It must be a fun job to spend the entire day wrapped in the vanilla scent! :) 

Vauhdissa - In good speed

Aika ystävällistä teitä kohtaan ottaa parin viikon takaiset kuvat esille! :D Jäin muutamaksi päiväksi yksin kotiin kirjoittelemaan sitä yhtä lukuani loppuun ja täällä onkin ollut sellainen vauhti päällä, etten ole edes sohvatyynyjä ehtinyt oikaisemaan. Yhdessä kohtaa olin niin kiitollinen hyvistä naapureista, ettette uskokaan! Se on sitten toinen tarina, mitä tapahtui, mutta on se hyvä, että kun on yksinään kotona, on ihmisiä, jolle voi soittaa, milloin vain tarvetta tulee. Viisi sivua näyttää nyt jo ihan luettavalta ja loppukin siitä varmaan editoituu ihan esityskelpoiseksi. Aika alkaa käydä vähiin, mutta jossakin kohtaa tulee aina päivän annos niin täyteen, ettei jaksa enää lausettakaan enempää samasta aiheesta. Nyt vielä huomisaamun luentojutut läpi. Huomenna taitaa vuorossa olla "civil obedience, war and peace"-teemaa... Ja sitten rentoilen hetken aikaa ennen nukkumaan menoa. Lupaan kuulostaa rennommalta heti, kun vaan saan tämän paperin pois käsistäni...

----

I feel quite friendly showing you old pictures instead of new ones! :D I have stayed at home alone for several days to finnish my chapter and right now this place is a mess. I have not even had time to straighten cushions on the couch! At one point I was so thankful for my sweet neighbours! That's a whole another story what happened, but I am so glad I had somebody to call to. Now five pages are in a readable format and I think editing the rest will work out, too. Deadline is haunting me, but at some point you just can't write anything more. At that point it's good to stop. Next I'll have to review my lectures for tomorrow. I think it will be "Civil disobedience, War and Peace." That's a nice set to lecture. Then I'll call it a night. I promise to sound more relaxed once this paper will be out of my hands...         

A chocolate shop

Grand Placen kulmassa, Godivan vieressä on meidän uusi lempparisuklaakauppa Bruyerre. Siellä on vaikka mitä, mutta varsinkin nuo ensimmäisen ja toisen valokuvan kuorrutetut pähkinät, rusinat ja nougat ovat ihan huippuhyviä. Rakennus on itsessään myös näkemisen arvoinen ihan jo vanhan ajan arkkitehtuurin vuoksi. Siellä on sisällä paljon mielenkiintoisia elementtejä, vaikka näissä kuvissa keskityin kyllä selvästikin enemmän kaikkiin noihin herkkuihin, heh. 

----

There are many chocolate shops at Grand Place, but Bruyerre (beside the Godiva) is our new favorite. You can find all kinds of good things there, but we fell in love with their nuts, raisins and nougatine, all covered with different chocolate flavours... The building itself is worth of having a look, too. There are many interesting antique elements inside, but I seem to have really focused on all the eatable bits while photographing, ha.  

On a date

Sunnuntai-iltapäivän kuvasaldoa. Mies oli aamulla saarnamassa toisessa kaupungissa ja me oltiin omassa seurakunnassa. Tyttö sai sitten kutsun kaverilleen, joten minä laitoin miehelle tekstarin, että tavataan rautatieasemalla iltapäivällä. Päästiin kahdestaan syömään lempparipaikkaan ja kierreltiin sen jälkeen vielä kaupungilla hetken aikaa. Katelijn-aukiolla ei ole paljon tullut valokuvattua, joten nämä kuvat ovat sieltä. Oli ihanan aurinkoinen, mutta todella kylmä sää. Sitten katsotiin kotona vielä the Four Feathers- niminen elokuva, mikä oltiin ostettu jo monta kuukautta sitten jostakin alekorista. Se olikin paljon parempi kuin luultiin. Action-leffoista ei aina oikein tiedä itkeäkö vai nauraa, mutta tuossa oli oikeasti mielenkiintoinen tarina.

----

Here are couple of photos from our Sunday date. My husband was preaching in another town, while our daughter and I went to our own church. Afterwards she was invited to visit a friend, so I decided quickly to sent my husband a text suggesting that we'd meet up at central station in the afternoon once his train arrives. We ate a late lunch in our favorite place and walked around awhile. These pictures are taken at Katelijn plain. The weather was beautiful and sunny, but the wind was very cold. Later at home we watched a movied called The Four Feathers. We had bought it months ago in some sale basket, but never got to watch it until yesterday. It turned out to be much better than we had expected. Sometimes with action genre one doesn't know whether one should laugh or cry at the stunts, but this movie actually had a good story to it. 

It's coming!

Olen jo ennenkin kertonut, että orkideat ovat ainoita kukkia, jotka selviytyvät minun hoidossani. Ne kestävät hyvin sekä kuivuutta, että satunnaista kastelua. Tämän pienen orkidean uskoin jo tekevän kuolemaa. Nostin sen melkein puoleksi vuodeksi kodinhoitohuoneeseen ja unohdin sen sinne. Jossakin kohtaa kastelin sen aika reilulla kädellä ja sitten huomasin muutaman viikon kuluttua, että siitähän on alkanut nousta uusi kukkavarsi. Istutin sen nyt uuteen purkkiin ja se sai siirtyä takaisin olohuoneeseen. En muista, minkä värinen se on, joten taas on yllätystä tiedossa. :) 

Kiva, että on viikonloppu taas alkamassa! Työjuttuja on jonkin verran kyllä odottamassa, mutta jospas se rento fiilis kuitenkin iskisi jossakin kohtaa. Just nyt meinaa kalenteri hiukan kasaantua tavallista enemmän. Itse syy on mukava, mutta sen seuraus on tällä hetkellä hiukan väsyttävä. Sain tälle vuodelle tutkimusapurahaa, joten jään sekä keväällä, että syksyllä muutamaksi kuukaudeksi virkavapaalle. Odotan apurahakausia tietysti ihan innoissani, mutta ennen vapaalle jäämistä yritän hoitaa aika monta juttua valmiiksi, jotta voisin sitten keskittyä hyvillä mielin täysillä opiskeluun. 

Mukavaa viikonloppua! Palailen jossakin kohtaa viikonloppua, jos energia ja aika riittää! 

----

I have told you before that orchids are about the only plants that can survive in my care. They stand surprisinly well both drought and very erratic watering. This little one seemed already to have given up, but now it begins blooming again! I planted it anew and now it's back in the living room. I can't remember which color it was, so the first flower will be a surprise again. :) 

It's nice that it's almost weekend again! I have some work to do though, but hopefully it will feel bit relaxing at some point, too. Right now my calendar seems to fill up all the time and it feels like I have no means to slow things down... The reason itself is very positive though its effect is right now slightly tiresome. I received a research scholarship for this year. That means that I'll be taking few months of work this spring and another few during the fall in order to progress with my studies. I am looking forward to that, but until then I hope to get quite a bit done so that when it begins I can concentrate properly.

Have a great weekend! I'll be back at some point during the weekend if I have enough energy and time!          

Täysin jälkijunassa - Completely behind the wave

Tekstijutut on olleet pinnalla sisustuksessa jo ties kuinka kauan. Ovat varmaankin jo hyvää vauhtia menossa poiskin. En ikinä päässyt siihen ideaan kunnolla mukaan. Nyt kuitenkin kotiutin halpiskaupasta äskettäin tuollaisen leikkuulaudan, missä on pieni värssy. Itseasiassa en ostanut sitä niinkään tekstin takia, vaan "tarvitsin" joululahjaksi saamani puisen leikkuulaudan eteen jotakin muun muotoista ja vaaleampaa kontrastiksi. Heh, aina jonkun sortin kierre alkaa jostakin kohtaa... Sattui kuitenkin tuollainen valkoinen leikkuulauta eteen ja ajattelin, että menkööt, vaikka en noista teksteistä oikein ikinä innostunutkaan. No, sen saa helposti maalattua, jos alkaa tympäistä. Kooltaan leikkuulauta on kuitenkin ihan toimiva. Siitä saa tarjoiltua juustoja tai vaikka mitä muutakin, eli käytännöllinen se on, jos ei muuta. Ja niin, kyllä se hiukan kontrastia tuo siihen mihin pitikin. Ei paha juttu parilla eurolla. Ehkä reunat tarvitsisivat kuitenkin hiukan hiomapaperia, että kulutus olisi tasaisen näköistä?

----

Using items with text have been quite popular in decoration for the last couple of years. A trend that now seems to be passing. I bought lately a chopping board in a "one-euro-kind-of-shop" with a text on it. I did not really fall for the text, but needed something white to contrast with another wooden chopping board that I got as a Christmas present. Ha, it's funny how one new thing leads to a need of another new thing... Anyway, I found this white one and thought that why not to try it out, because with just couple of euros you can't make a huge mistake whether with a text or without. Besides, I can easily paint over it, if I stop liking it. Size-wise it's really practical for serving cheese or almost anything else. And yes, it indeed works for a contrast where it is needed. Perhaps the edges need a touch of sanding paper though to "wear out" evenly?

Reality check

Kukkakimput ilahduttavat sotkunkin keskellä, heh! Oli niin hyvät värit noissa kukissa ja karkeissa, joten ajattelin, että jääköön sotkut sinne taustalle. Lupasin kyllä itselleni, että siirryn yläkerran toimistoon, kun tämä yksi työn alla olevan luku on valmis. Raivailen kyllä muuten ihan tehokkaasti, ja meillä on aina perussiistiä ja sisustettua, mutta olohuoneen ruokapöytä näyttää valitettavan usein ympäriinsä tältä... Useampi pino kirjoja, osa auki, osa kiinni, miljoona muistilappua post-it:ejä ja muita, monta läjää monisteita eri suuntiin pinottuna, ettei ne sekoittuisi toisiinsa ja käsiinkirjoitettuja muistiinpanoja lisäksi. (Olisin ihan hermona, jos mies levittäytyisi tällä tavalla ympäriinsä, vaikka rajaankin alakerrassa sotkuni pelkästään tähän yhdelle pöydälle. Mutta ehkä se sanoo meistä jotakin, että miehellä on myös useampi projekti meneillään, mutta yksi niistä on aina siististi kansiossaan ja kun kansio ei ole käytössä se on tallessa. Hänen tietokoneensakin siirtyy suurimmaksi osaksi aina jonnekin näkymättömiin, kun se ei ole käytössä. Minä taas, noh, tarvitsen koko kaksimetrisen ruokapöydän 24/7. Ja tietenkään näihin läjiin ei saa kukaan koskea sormellakaan, kun niissä on järjestys, mitä ei saa sekoittaa.) On se varmaan hyvä, että mies ei koe mitään sisustusvastuuta tässä taloudessa, joten saan tehdä asioita omalla tavallani. Itseäni joskus tietysti myös ärsyttää, mutta se ajatus, että joutuu kesken kaiken järjestämään kaiken useamman kerran uudelleen tuntuu pahemmalta hommalta kuin sotkun sietäminen. No, ehkä viikko tai kaksi vielä ja sitten pöytä loistaa taas tyhjyyttään. Sitä kun toistelee itselleen, niin ei ärsytä liikaa.

----

Flowers are nice even in the middle of the mess, ha! The colors were so great, candies included that I took few photos without caring what lays there on the background... I promised myself, that I'll move my stuff to the office upstairs once this one chapter I am working on is done. Funny thing is that I keep tidying up, and we do always have it clean and decorated at home, but the dinner table in the living room is almost permanently a complete mess... Piles of books, some open, some closed, million post-it stickers and other hand-written notes, photocopies piled up in different directions so that they don't get mixed up... (I think I'd get totally annoyed if my husband did the same. It tells something about us, that he is also currently working on couple of projects, but one of them fits always perfectly to a tidy file and his computer disappears immediately when he is ready after working with it. And I need a 2m long dinner table for 24/7. And naturally, nobody is allowed to touch anything on it, because there is an order that should not get mixed.) It's great that my husband does not feel at all responsible for decorating the house, because that's probably the one and only thing that allows me to do my things in my way. It annoys me, too, don't understand me wrong, but the thought of having to re-organize everything several times seems like bigger a job than tolerating the mess. Well, it's just a week or two and then the table will be tidy again. That's what I keep saying to myself. 

Some snow and one roasted chicken

Aamulla satoi taas lunta! Oli kyllä ihana näky hetken aikaa, kun hiutaleet olivat ihan jättimäisen kokoisia, vaikka ei ne sitten pysyneet maassa ollenkaan. Ilman lunta elämä sujuu täällä kyllä helpommin, joten ehkä ei kannata liikaa harmitella. 

Sunnuntailounaaksi paistoin kanan. Nyt taisi löytyä se parhain resepti! Kirjoitin ohjeen tuohon kuvaan. Taidettiin olla aika nälkäisiä. Kun lopulta päästiin pöytään, ei valokuvaaminen käynyt mielessäkään ennen kuin vasta ruoan jälkeen, heh. Se joulun alla työkavereilta saatu aito kanadalainen vaahterasiirappi on kyllä hyvää tavaraa! Sitä riittää edelleen, purkki oli nimittäin sen verran suuri, joten kokeilut jatkuvat. Tällä kertaa tein vain suuren salaatin kanan seuraksi. Jossakin kohtaa pitää hiukan keventää. Ei vaiskaan, hyvä kun on syöty viikonloppuna kunnolla. Ensi viikko on kalenterissa sen näköinen, että voi olla, että tulee olemaan aika vähän mitään hitaampitekoista tarjolla. ;) 

Mukavaa sunnuntaita lumella tai ilman!

----

We got some snow in the morning! It looked so beautiful for few short moments! The snow did not stay though and everything melted immediately. The life is easier here without snow, so there is no point in getting too melancholic about it. 

We had roasted chicken for the Sunday lunch. I think THE recipe has now been found! I suppose we were all really hungry, because I remembered to get my camera out only after the meal. ;) The maple syrup that we got from our Canadian colleagues is real stuff! There's still some more left, so I keep experimenting. This time I made only some salad to go with the chicken. Somewhere one needs to think bit lighter, I guess. Well, that's a joke! It's good to take time to cook recipes that demand more time during the weekend. The coming week namely looks in my calendar such that our weekday dinners will be whipped up quickly. ;) 

Have a great Sunday with or without snow!