sunnuntai 17. toukokuuta 2015

This morning




Tyttö oli parhaan kaverinsa luona yökylässä, joten söimme aamiaista kahdestaan. Mies kävi hakemassa leipomosta muutaman sämpylän, minä leikkasin tuoreita hedelmiä kulhoon ja keitin kananmunia. Olin ostanut perjantaina palan mancheco-juustoa ja mies olikin ostanut cheddaria toisesta kaupasta. Hiukan menivät siis meidän kauppalistat näköjään ristiin Juusto kuuluu selvästi ensisijaisiin asioihin tässä perheessä. ;) En muista, montako kertaa olen sanonut, mutta viikonlopun aamiaiset ovat ihan parasta!

Tänä aamuna pastorilla oli hyvä saarna kiitollisuuden opettelemisesta. Paavalihan kirjoitti filippiläisille, että hän on tottunut tyytymään oloonsa riippumatta siitä, onko kaikkea ylenmäärin vaiko puuttuuko jotakin. Olen kyllä pastori Joen kanssa ihan samaa mieltä, että kiitollisuus ei tosiaan liity ollenkaan siihen, mitä ihmisellä on, eikä kiittämättömyys siihen, mitä ihmiseltä puuttuu. Se on asenne, jonka voi opetella kiittämällä siitä, mitä on. Ihminenhän luonnostaan kuvittelee tulevansa kiitollisemmaksi, onnellisemmaksi, tyytyväisemmäksi sitten kun... Mutta sellaista "sitten kun" hetkeä ei tule koskaan vastaan. Kiitollinen nimittäin voi olla vain nykyhetkessä. Hyviä tuollaiset saarnat, mitkä haastavat kuulijan ajattelemaan ja elämään uskoa todeksi ihan tavallisen arjen keskellä! 

----

Our daughter was sleeping at her best friends place last night, so we had breakfast just for ourselves this morning. My husband walked to the bakery to get some fresh bread rolls, I cut some fresh fruit and cooked eggs. I had bought some manchego cheese on Friday. Our shopping lists were apparently not too perfectly coordinated because he had also bought some cheddar from another store! Clearly cheese is an important  item in this family. ;) I don't know how many times I have said it, but the weekend breakfasts rate among best things in the world!

This morning our pastor preached well about learning to be content. The apostle Paul wrote to the Philippians that he has learned to be thankful whether in plenty or in need. I totally agreed with the pastor Joe, that being content has nothing to do with what one has, or not being content with what one doesn't have. It's indeed an attitude that one can learn by thanking for what one has. We often think that we'll be content, happy, thankful "when..." But that kind of "when" will never happen, because it's possible to be content only in the present. I love to listen to sermons that challenge the audience to practice faith in the middle of the daily life!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti