lauantai 9. toukokuuta 2015

Some branches of lilac, ideal moments and positive points


Ystäväni tarjosi eilen, että saisin hänen puutarhastaan muutaman syreenin oksan! Olinkin jo hiukan kateellisena katsellut takapihan suuntaan. Siellä kasvaa nimittäin suuren suuri syreeni, mutta en ole kehdannut naapurilta pyytää, saisiko sitä hiukan saksia... Luulen, että naapuri olisi varmaankin luvannut, mutta pyytäminen tuntui omituiselta. Vähän niinkuin sanoisi, että saanko kerätä porkkanat sun kasvimaasta, tai jotakin sellaista... Tartuin siis heti ystävän tarjoukseen. :) Oksat joutuivat odottelemaan kuumassa autossa aika pitkään, joten toinen hiukan nahistui, mutta tänään sekin on virkistynyt, jee! 

Kiva, että on taas lauantai, vaikka opiskelujutut tuossa vieressä kyllä painaa hiukan päälle. Tänään pitää saada vielä muutama osio kirjoitettua. Tuo koko juttu on siltä kannalta aika tympäisevä projekti, että se ei oikeastaan tule koskaan sellaiseen vaiheeseen, että olisi järkevää pitää taukoa. Tietysti pidän taukoja, muutenhan sitä tulisi ihan hulluksi, mutta aina on lista (rehellisemmin niitä on yleensä kaksi tai kolme) kaikesta mahdollisesta, mitä kannattaisi tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, mitä kannattaisi tarkistaa, mitä vielä varmistaa... 

No, ei sen enempää valitusta. Positiivista on, että pyykit on onneksi silitetty jo aamusta, pesukone huristaa seuraavia ripustettavaksi, pakastimesta otetut kanafileet on sulamassa iltaruokaa varten, viikon ruokalistat on ajateltu läpi ja kauppalistat kirjoitettu. Ja se viikkosiivous. Onneksi tuli tehtyä jo torstaina! Tänään siivousinto on nimittäin tipotiessään. Täytyisi varmaan taas käydä siellä kirpparilla, heheh... No, ehkä ei. Onhan tässä jo tekemistä ihan tarpeeksi yhden lauantain varalle.

----

My friend offered to give me yesterday some branches of lilac!!! Thank you sooo much!!! I had felt little bit jealous looking to our neighbors' backyard lately. They have a huge lilac tree blooming there, but I was too shy to ask whether I could cut off couple of branches for myself. I assume they would have said yes, but it just felt too weird to ask. Bit like saying, can I pull out carrots from your potager, or something... So, I said immediately yes to my friend's offer. :) The branches had to survive for quite a while in a hot car. At first they seemed to have suffered a bit, but today when I woke up they were looking just fine. Somehow they did get refreshed again, though I already worried that transportation had killed them completely!

I am happy that it's Saturday again. I need to get few things written today though. I must say that one huge minus point to this entire study project is that one never gets to such a point, where one could say that now it's an ideal moment to have a break. Obviously, the fact is that one needs breaks. However, there's never that feeling of the IDEAL moment, because there is always a list (or more honestly two or three) of things that have to be read rather sooner than later, things to be checked, things to be made sure... 

Well, no more complaints. The positive points today are, that the laundry is already ironed, the washing machine is spinning a new load, that frozen package of chicken is thawing (to be cooked for dinner tonight), a menu for the coming week is planned and grocery shopping lists are written down. And that weekly cleaning. Oh, how happy I am I did it already on Thursday night! Today I wouldn't feel like cleaning at all. As a remedy, I should perhaps just visit that secondhand shop again, hahah... No, perhaps not. I have enough on my plate for this Saturday already. :)       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti