Pumpkin seed bread and pea shoots

Ostin muutama viikko sitten puutarhaliikkeestä hassun kirjavia herneitä, joiden sanottiin olevan erityisen makeaa laatua. Tarkoituksena oli kasvattaa pupulle hiukan kevätherkkua, mutta niin hyviltä tuoreet herneenversot maistuvat, että ei taida pupu saada koko satoa... :D Herneet kasvavat helposti ohuessa multakerroksessa, kun vaan pitää niitä ensin vuorokauden vedessä ja multaan istuttamisen ja kostutuksen jälkeen pitää vuorokauden tai pari pimeässä, jotta herneet alkavat itää. Sitten vain aurinkoiselle ikkunalaudalle ja parissa viikossa on tiheä vihreä kasvusto. Vitamiinivarasto on huippuluokkaa ja maku ihanan kesäinen. Kurpitsan siemenillä päällystetty vaalea leipä löytyi sunnuntaina herkkukaupasta. Oli sen verran rapean näköinen, että se oli ihan pakko ottaa mukaan.

----

Few weeks ago I bought some colorful peas in a garden shop. The text that was written on the sachet said that they are extremely sweet in flavour. Our original purpose was to grow some shoots as a treat to our bunny, but now that they are ready to eat, we all want our share... :D Pea shoots are really easy to grow. Just soak the peas overnight in water and then plant them in thin layer of soil. Keep the soil moist and place the dish in a dark place for a day or two so that they begin to sprout. Then move them to a windowsill with lots of light. Keep watering and in two weeks you'll have a great green harvest. Lots of vitamins and so-ooo wonderful flavour of a summer season! I found the pumpkin seed bread at a deli shop on Sunday. The crust looked so good that I just couldn't resist it.  

One cake, few colors and fellowship

Ostin äskettäin kaksi suorakulmaista kakku-/leipävuokaa. Yleensä ostan aina käytännön jutuissa melkein pelkkiä neutraaleja värejä, mutta näiden kanssa päätin ostaa pinkkiä. Tuli hiukan Cath Kidston fiilis, kun lisäsin tuohon taustalle pilkullisen keittiöpyyhkeen. Nyt leivon sitten kaiken suorakaiteen muotoon! Kaavana on, että toinen syödään, toinen laitetaan pakastimeen, vaikkei se siellä kauaa säilykään. ;)

Kiva viikonloppu on ollut! Vaihtelua riittämiin: hiukan shoppailua, hyvää ruokaa, kivoja uusia ihmisiä työjuttuihin liittyen ja hyvät naurut vanhojen tuttujen kanssa. Meillä on täällä hauskaa porukkaa ympärillä! Ja koska seura on jatkuvasti niin kansainvälistä, kaikki ovat tottuneet nauramaan sekä omille että toistenkin kommelluksille, joten kovin vakavissaan ei kovin usein olla. Se on kyllä hyvä kevennys elämään. Joskus mietin, että miten sitä ikinä sopeutuisikaan yhtenäisempään tilanteeseen kulttuurin suhteen!?! Vaikka tietysti joskus jatkuva hienosäätö hiukan väsyttääkin, monikulttuurinen yhteisö on tosi hauska juttu ja varsinkin juuri sen tuoma yllätyksellisyys on mieletön rikkaus.       

---

Lately I bought two retangular cake moulds. Usually I prefer white, but this time I thought some color could do me good. When I added the towel with into the background of the photos, I was reminded of Cath Kidston style. Now I keep baking everything retangular... Two cakes at the time, one for eating immediately, one for freezing, though that frozen one never stays frozen for too long. ;)

We have had a nice weekend! Enough of variety: bit of shopping, good food, nice new people in a work-related event and few good laughs with old friends. We are surrounded by such wonderful people! Our group of friends and colleagues is mostly so international, that all are used to laugh at both themselves and others, I mean in a good way naturally. Fun and light-heartedness do good for fellowship. Sometimes I wonder if I will ever again be able to adjust to a situation where one single culture dominates the social life!?! Naturally one gets occasionally bit tired of having to always adjust to the cultural variety, but then it's exactly the constant surprises that make an international community so much fun!    

Old cheese

Lauantaiaamun kunniaksi hiukan juustojuttua. Täällä on Lidl:ssä välillä myynnissä hyviä juustoja. Joskus on löytynyt esim. Vintage Cheddar-juustoa, missä maku ja rakenne on itseasiassa paljon parempi kuin joidenkin "oikeiden" juustomerkkien cheddareissa. Palana myytävä parmesaani menee myös ihan täysillä parempienkin nimien ohi. Viime viikolla löysin oranssinkeltaisen palan Gouda 48+. Siitä näki heti, että makua löytyy! Jos tykkää kuivasta ja suolaisesta juustosta niin tätä ei kannata ohittaa, jos teidän Lidl:stä sitä löytyy. Ilmeisesti eri maissa on tarjolla hiukan erilaisia tuotteita ja muutenkin osa valikoimasta näyttää olevan vain silloin tällöin myynnissä. Onnea juuston etsimiseen joka tapauksessa. Ai niin, tämä ei siis ole maksettua mainosta, vaan ihan aitoa rakkautta hyvään juustoon. ;)

---- 

Just a little cheese talk to celebrate the Saturday morning. Our Lidl sells occasionally wonderful pieces of cheese. Sometimes we have found Vintage Cheddar, which is far better both in taste and structure than any of the other "real" cheddar brands they sell elsewhere in Belgium. Their parmesan is also something to recommend. Last week I happened to find a piece of Gouda 48+.  I saw immediately that this one is not going to lack flavour! If you like dry and salty sorts of cheese, this one is definitely worth tasting! I think they have a bit different selection of products in each country, and some products seem also seasonal, but good luck for a search anyway! By the way, this was not a paid advertisement, but honest love for a piece of good cheese. ;) 

Daffodils in the pot

Niin ne vaan alkoivat kukkia. Maltillisesti kun kastelee, niin saa sekä odotella, että myös nauttia lopputuloksesta kauemmin... Varretkaan eivät silloin hujahda kasvaa ylipitkäksi ennen kukkimisen aloitusta.

Aika tehokkaasti on tämä tutkijan ura lähtenyt käyntiin. :) Päätin ottaa lueskeluun muutaman viikon tähän alkuun, joten nyt on jo useampi kirja mennyt tässä kymmenen päivän aikana. Aika nautinto, kun saa ihan luvan kanssa viettää aikaa nenä kirjassa ja ehtii lukea nekin luvut, millä ei ole suoraa merkitystä omaan teemaan. No, ne tietysti aikataloudellisista syistä hiukan nopeammin, mutta kaikki tieto on aina mielenkiintoista. Sellainen sekalainen kiinnostus kaikenlaisia aiheita kohtaan hiukan tietysti hidastuttaa varsinaista asiaa. Hyvä selitys (lähinnä kai vain itselleni) on kuitenkin sellainen, että mun opetettavat kurssit on viime vuosina jaoteltu aiheiltaan aika laajasti, joten monenlaisesta tiedosta on aina hyötyä jossakin kohtaa, kun kaikki kuitenkin on jollakin tapaa sidoksissa ja laajentaa näkökulmaa. 

----

They began blooming! Watering modestly means that one has to wait awhile for flowers, but also that one can enjoy them bit longer. The nice thing is that having less water the stems grow slowly, too. 

My temporary career in full-time research has began well. :) I decided to take couple of weeks for reading only. So far I have covered quite a good number of books in these last ten days. It's fun to have an opportunity to just read... even those chapters that are not really directly necessary, but still interesting. I do have a good exuse for it though. Because the courses I have thought during the last few years cover quite a wide range of topics, all sorts of information can be helpful somewhere. Most of the issues are somehow interconnected and widen one's perspective. 

Pastels and roses

Muistatteko, kun joulun alla löysin kangaskaupasta ison pinon mallipaloja poistotangosta? Kaikki palat mätsäsivät hienosti, samalta kangasfirmalta kun olivat. Kolmea eri kuosia, jokaista muutamassa eri värivaihtoehdossa, mutta kaikissa sama pastellinen värimaailma. Lisäksi ostin silloin heti pari palaa yksiväristäkin kangasta, jotta inspiraation iskiessä setti olisi heti valmis aloitettavaksi. Tiesin, että kevään tullen uuden tilkkupeiton kokoaminen alkaa varmasti innostaa. Eilen sain tilkut pestyä ja nyt ne odottelevat ompelemista. Sattui muuten kivasti, kun nyt juuri tuntuu pastellit olevan kovasti pinnalla sisustuksessa muutenkin. Vaikka tosiasiassa harvemmin seuraan mitään varsinaisia trendejä muutenkaan. Turvallisempaa on yleensä mennä oman maun mukaan, mutta ruusut kyllä kelpaa aina melkein värissä kuin värissä. :)

Eilen oli tapahtumarikas päivä. Aamulla aikaisin käytiin laitattamassa tytölle hammasraudat... Nyt on sitten ruokalistalla sosekeittoja ja smootheja muutaman päivän ajan, kun kipeät hampaat eivät kestä puremista ollenkaan. Eilen räpsittiin monta portrettia ennen rautoja. Kivat kuvat muistoksi. Rautojenkin aikana valokuvataan tietysti myös ihan niin kuin ennenkin, mutta ajattelin, että siihen mennessä kun ne lopulta irroitetaan, tyttö on kasvanut taas hurjasti, joten kuvat ilman rautoja on mukava vertailukohde sitten tulevaisuudessa.   

----

Do you remember when I found lots of material for a patchwork quilt before Christmas? All of them match perfectly together, because they are three sets of model patches in different color ways. I bought immediately some plain material, too, in order to have all what is needed once the inspiration to sew comes. I knew that once the spring is there, I'll be ready for some pastels and roses. It seems that pastels are very much in for decoration this spring! Not that I seriously follow any decoration trends, ha! I feel usually safer to trust in my own instincts, but roses are certainly always welcome. :)

We had an eventful day yesterday. I took our daughter to an orthodontist early in the morning. Now her menu contains pretty much only puree soups and smoothies for the next couple of days, poor kid! We took few photos before the braces. They'll be nice remembrance afterwards. Obviously, we'll photograph her with the braces, too, like we have always done. However, I figured that since the treatment will take a year or two, she'll change anyway so much that couple of nice portraits of the time just before the braces will be fun to look at in the future. 

My littlest orchid on a Sunday afternoon

Pienen pieni orkideakin alkoi kevään kunniaksi kukkia! Ehdin jo tottua viikossa siihen, että ulos lähtiessä riittää, kun nappaa jonkun jakun tai villatakin päälleen. Nyt sitten ollaan taas alle 10 asteen ja on sellainen kylmänkostea ilma, että pelkkä ajatuskin paleltaa... Aurinko tulee kuitenkin kuulema ensi viikon aikana takaisin.

Yritin valokuvata olohuoneesta hiukan suurempaa osaa, mutta kun siirreltiin huonekaluja muutama viikko sitten yksi seinä tyhjeni ihan totaalisesti. Tyhjähän se on ilman valokuvaamistakin, mutta valokuvassa se näytti huomattavasti todellisuutta pahemmalta. Etsin siihen nyt jotakin täytteeksi, mutta löytämisessä menee varmasti taas aikaa. Visio on, mutta se kai se aina ongelma onkin, heheh, kun sitten ei ihan mikä tahansa ratkaisu kelpaa. Ehkä jonakin päivänä on parempi valo ja saan jotakin laajempaa kuvaa aikaiseksi. Siihen saakka näitä pieniä näkymiä. Ne on kyllä muutenkin niitä, mitä tuolla mun kameran linssillä saakin parhaiten otettua. 

On muuten ihanan rauhallinen sunnuntai. Kohta kuppi kuumaa teetä... Tytöt leipovat suklaa macaronseja. Herkkuhetki taattu. :)

----

My littlest orchid began to bloom just in time for the spring! I managed to get used to the warm weather and a light jacket or cardigan... Now it's again below 10 decrees. Besides, it's so humid that one freezes just by thinking of it! The sun is fortunately promised to return some time during next week.

I tried taking a larger photo of the living room, but since we moved some furniture few weeks ago, one wall looks far too empty. Obviously it's empty anyway with a photo or without, but it looked even worse in the picture. I am looking for something to fill it up, but finding the right thing will probably take some time. I always have ideas when it comes to decoration, but often it's exactly a ready idea that makes it more difficult than being more flexible when searching for that particular something... :) Until then, let's keep the focus small... The little details work anyway better with the camera lens I have.

I love this kind of peaceful Sundays. Just need a cup of hot tea... The girls are busy baking chocolate macarons. Delicious dessert is guaranteed. :)

Ulkomailla asuminen: Koulujuttua 2 - Living abroad: School stuff 2

Kerroin jo hiukan meidän kokemuksista kouluvalintojen suhteen edellisessä ulkomailla asuminen-postauksessa. Vielä hiukan lisää koulupäivistä ja -tekemisistä. Täällä kaikkien koulupäivät (2,5v-17v) ovat suurin piirtein saman pituisia. Aamuisin koulut alkavat n. 8:30 ja iltapäivisin lopetetaan n. 15:30. Keskiviikkoisin koulu loppuu koko maassa hiukan 12 jälkeen. Tarhaikäisille tietysti opetustuokiot ja leikkihetket vuorottelevat päivän mittaan, mutta kaikkien on kuitenkin opittava istumaan ja kuuntelemaan opetusta aika pienestä alkaen. Ala-asteen alussa on jo sitten ihan normaalia, että päivä koostuu pelkistä opetustunneista. Yläasteella taas on heti alusta asti jo ihan lukiotyylistä opiskelu. 

Kurinpito on aika tiukkaa ja opettajan komentoja totellaan. Opettajat saavat korottaa ääntään ja nuhdella oppilaita suorin sanoin. Palautteen ei odoteta olevan pelkästään positiivista tai edes rohkaisevaksi muotoiltua. Hyvä puoli siinä on ehdottomasti se, että opettajia kunnioitetaan ja totellaan, joten opettajalla on luokka hyvin hallinnassa. Muuten taas ainakin osan palautteesta voisi pyrkiä muotoilemaan rakentavastikin. Toisaalta lapset kyllä tottuvat opettajiinsa ja sellaiseen puhetyliin. Opettajat myös vaihtuvat jo tarhasta asti vuosittain, joten jos joskus kemiat eivät osu parhaiten kohdalleen, niin jo seuraavana vuonna asiat voivat olla ihan toisin.

Ala-asteella kotitehtäviin kuluu yleensä puolesta tunnista tuntiin. Yläasteella taas on ihan normaalia, että iltaisin menee kaksikin tuntia tehtävien tekemiseen ja sisältöjen opettelemiseen. Täällä äidinkieli ja matematiikka vievät ala-asteella suurimman osan ajasta. Harrastuksiin liittyvät aineet, kuten musiikki ja kuvaamataito riippuvat useimmiten opettajan omasta kiinnostuksesta, eikä niitä pidetä niin tärkeinä, että niihin käytettäisiin viikottain säännöllisesti aikaa. Yläasteella pääaineita ovat edelleen matematiikka, äidinkieli, ranska ja latina (valinnainen). Muut aineet kuten biologia, maantieto, uskonto, jne. on mitoitettu selvästi tuntimääriltään pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Vaativin aine täällä on matematiikka. Siinä edetään ihan käsittämättömän nopeasti ja laskutoimitukset ovat todella monimutkaisia jo alaluokilta asti. Useamman vuoden tarkkailtuani minusta tuntuu, että nopea eteneminen perustuu siihen, että lapsille neuvotaan tapoja yksinkertaistaa laskutoimitukset erilaisilla "välilaskuilla." Siten vaikeatkin asiat muuttuvat konkreettisemmaksi, mikä ilmeisesti mahdollistaa niiden ymmärtämisen hiukan aikaisemmin kuin muuten voisi odottaa. 

Koulumatkoja ei yleensä kuljeta yksin, ellei kävely- tai pyöräilymatka ole poikkeuksellisen lyhyt. Koulut järjestävät bussireittejä, mutta varsinkin ala-asteella melkein kaikki kuljettavat lapset itse. Eväitä tarvitaan kahdelle välipalalle ja lounaalle. Joissakin kouluissa voi tilata lounaalla keiton tai kolmen ruokalajin lämpimän aterian maksua vastaan. Eiköhän tässä tullut suurin osa olennaisista koulujutuista? 

Erilaiset systeemit, rakenteet ja tavat ovat kieltämättä vaatineet hiukan totuttelua vuosien aikana, joskin nyt jo tietysti kaikki tuntuu ihan kotoisalle. Toisista vanhemmista on ollut paljon apua käytännön asioissa, heistä olen aina kovin kiitollinen! Olemme myös aina käyttäneet kaikki "vanhempainvartit," jne. hyväksemme. Vaikka ne eivät ole aina olleet edes suorastaan tarpeellisia muuten, mutta ne ovat aina auttaneet luomaan luottamusta puolin ja toisin. Lapsi kannattaa saada "näkymään" luokassa positiivisesti, joten senkin vuoksi vanhempien on hyvä panostaa opettajien tapaamisiin aina uudestaan tarkistaen, täytyykö jotakin asiaa harjoitella lisää, onko sanavarasto kunnossa paikallisiin lapsiin verrattuna, vaikuttaako lapsi tyytyväiseltä luokassa, sujuuko sosiaalinen puoli saumattomasti... Ne voivat tuntua turhilta kysymyksiltä, mutta ne ovat suora viesti opettajalle, että kotona panostetaan lapsen menestykseen ja kouluasiat otetaan tosissaan. Ulkomaalaisena varsinkin kannattaa aina pyrkiä siihen, että tapaamisen jälkeen opettaja on vakuuttunut siitä, että koulu on vanhemmille ensisijainen asia. Samalla voi aina pyytää opettajaa huomioimaan, jos on jotakin mihin toivoo apua jne. Tietenkään opettaja ei voi kaikkia pyyntöjä toteuttaa, mutta jos opettaja tietää, mitkä tilanteet aiheuttavat lapselle stressiä, niin yleensä jo se auttaa asioissa hiukan eteenpäin. Positiivista palautetta ei myöskään kannata säästellä. Vaikka tavat ovat erilaisia, kannattaa yrittää huomata ne kaikki hyvät ja toimivat asiat.   

Ai niin, tuo valokuva on talven kuvisprojekti surrealistinen puu, mikä piti toteuttaa kokonaan kotona. Hienohan siitä tuli, mutta sen kanssa toivoin monta kertaa, että opettaja olisi teettänyt monen tunnin työn ja hurjan tarvikemäärän vaatineen tehtävän koulupäivän aikana! Siitä tuli vielä mieleen, että ala-asteen jälkeen kaikki materiaalit ja koulutarvikkeet kirjoista lähtien maksetaan itse. Koulutarvikeshoppailu elokuussa on aina täysi painajainen, mutta se on sitten toinen tarina.

 

----   

I already told you about our experiences about choosing a school. In this post I would like to share some practical and daily school issues. Here in Belgium the school days are for all children (2,5-17 yeras) the same length (8:30-15:30). Wednesday is always a short day as the schools end already at 12. Before the primary school teaching and playing sessions are interwoven, but after that the school days are structured for the large part only with the academic benefits in mind. Discipline is quite a bit harder than what I was used to as a child in Finland. The teachers are allowed to raise their voice and give feedback without necessarlily having to formulate it positively. The good thing is that the teachers are respected and they do have the class in control all the time. That contributes to saftety and also helps kids to do their best with the work at hand. It seems to me also that the kids also get used to the way how the teachers talk, so it does not seem to be a problem for too long. Besides, the teachers change every year, so in case one would not get well along with somebody, the next year is a new chance. 

In the primary school the daily homework takes usually something between 30-60min. In the secondary school two hours is not exaggerated at all. Dutch and Math, those are the subjects that take most of the hours in the schedule in the primary school. The "hobby" subjects such as music, art or sport, are usually not scheduled much time. In the seondary school then the main subjects are Dutch, Math, French and Latin (optional). The other subjects such as geography, biology & co. are taught, but they are clearly of a secondary importance. Math is the most demanding subject. The kids are taught really complicated material rather early and the pace of advancing is amazing! I am not a mathematician myself, but having observed it for several years now, I have come to conclusion that they teach lots of "between steps" that help to make the abstract issues more concrete. That way the kids are able to advance faster than they actually otherwise could. 

Usually the children are brought and picked up by the parents. Only those kids who have very short distance to school can walk or bicycle by themselves. Many schools also organize bus routes. The food policy is usually three sacklunches per day meaning two snacks and a lunch. Some schools also provide warm lunches against extra payment.

It has taken time for us to get used to a different system and ways of doing things, but for several years already we have felt very much at home. Other parents have been very helpful in the process. We have also done our best to use all the opportunities we have had to meet with teachers. Those have been good moments to build up trust on both sides. We have felt that it is important to make the child positively "visible" in the classroom. For that reason it has been important for us to always check with teachers whether anything needs to be practiced at home, whether social situations work well, whether the vocabulary is at the appropriate level in comparison to the local kids... All those questions are helpful not only for academics, but also to show to the teachers that we as parents are actively interested in the school work. When you are a foreigner, you should not take it for granted that teachers automatically know that you are. Those moments also give always an opportunity to chat about other things in order to create a personal relationship and also ask for help if there is any need. It's obvious that the teachers can't respond to all requests, but often already knowing about the problem the teacher can do something to smoothen the situation a bit. Here one has to watch out though and pay lots of attention to the culture and ways of talking. One has to make sure that the requests are always heard positively and not as a critique, because you certainly do not want to be thought of as "that one demanding foreigner whose not happy with the system..." We have also always given lots of positive feedback in everything we have been happy about. Though many things are different and even bit scary at first, we have often been happily surprised by how well the educational system works here. 

You probably wonder about the photo above. The "surrealist tree" was a school art project for this winter. It was done completely at home! It turned out wonderful, but I wished many times that the teacher would have taken time to do it in the class instead. Oh, that reminded me that after the primary school, all the material from books to craft items must be paid by the parents. Shopping for school items in August is always a night mare, but that's another story.             

Ulkomailla asuminen: Koulujuttua 1 & Living abroad: School stuff 1

Ajattelin jatkaa tuota Ulkomailla asuminen -teemaa hiukan. (Muut postaukset löytyvät selaamalla "ulkomailla asuminen" tagin alta.) Jokaiselle vanhemmalle lasten koulutus on ensisijainen kysymys ulkomaille muutettaessa. Asiaa monimutkaistaa se, että kaikissa maissa ei ole tasalaatuista koulusysteemiä. Periaatteessa tietysti täälläkin on opetushallituksen ohjeet ja tavoitteet, mutta paikalliset ns. julkiset koulut 2,5-17-vuotialle on järjestetty kolmen eri tahon puolesta. (Tämä nyt siis flaaminkieliseltä alueelta, ranskankielisillä on omat järjestelynsä.) On katolilaisia kouluja, kaupunkien omia kouluja ja ns. "yhteiskuntakouluja." Suurimmat erot tulevat siitä, että rahoitussysteemit ja arvopohjat ovat hiukan erilaisia. Mututuntumalla sanoisin, että katolilaisissa kouluissa on yleensä parempi taloustilanne, mikä näkyy rakennusten kunnossa ja varustetasossa. Selvästi siis enemmän yksityistä tukea valtion antaman tuen lisäksi. Kristilliset arvot ovat yleisellä tasolla aina läsnä. Se on tietysti myös syy, miksi osa valitsee lapsilleen tarkoituksella kaupungin koulun tai yhteiskuntakoulun. Niissä arvopohja on täysin humanistinen, mutta kuitenkin uskontotunteja tarjotaan lapsille laidasta laitaan perheiden uskonnon mukaan. Talouspuoli on usein hiukan hankala, koska jostakin syystä lahjoitukset eivät taida virrata samalla tavalla kuin katolilaisiin kouluihin. Ammattitaitoisia opettajia on yleensä riittävästi kaikissa kouluissa, mutta koulujen tilat, varusteet ja ylimääräiset materiaalit voivat olla huonossa jamassa. Yleensä vanhempien toimikunta näkeekin aika paljon vaivaa kerätäkseen lisävaroja esim. tietokoneiden ostoon, leikkikentän kunnostamiseen, jne.

Koulun valinta on hyvin joustava asia. Ei siis välttämättä ole mitenkään tyypillistä laittaa lasta lähimpään mahdolliseen kouluun. Yleensä vanhemmat kiertävätkin aina valintaa tehdessään useamman koulun. Minua hämäsi ensin todella paljon juuri tilojen kunto. Muutaman paikan jälkeen kuitenkin huomasin, että paljon tärkeämpää on selvittää, minkälaiset kasvatustavoitteet ja -metodit koulussa on. Täytyy vain kysellä kaikkea mahdollista rehtorilta ja opettajilta, ja koittaa kartoittaa, minkälaisia asioita pidetään tärkeinä ja miten missäkin tilanteissa toimitaan... ja lukea hiukan vastausten rivienkin välistä, että huomaa minkälainen vaikutelma tapaamisesta jää. Erot ovat niin uskomattomia, että sitä on vaikea kuvailla. Joissakin kouluissa on ihan selvät systeemit mietittynä kaikkeen mahdolliseen ja toisissa taas opettaja saattaa häkeltyä täysin jostakin asiasta, minkä olettaisi olevan ihan perusjuttua arjen pyörityksen suhteen. Siitä voi sitten tietysti vetää muutaman johtopäätöksen.

Hiukan kannattaa kiinnittää huomiota myös prosenttimääriin. Tämä on itsekin ulkomaalaisena hiukan huono juttu sanoa ääneen, mutta muistan yhden tarhan, mitä käytiin joskus katsomassa ja rehtori kertoi, että heillä on 80% äidinkielenään muita kuin flaamia puhuvia lapsia. Se koulu oli sillä vastauksella pois meidän listalta, koska sellainen jako tarkoittaa kieliongelmien vuoksi opetuksen tason selvää laskua. Eräs opettajista pahoitteli sitä itse, kun kyselimme opetusmetodeista jne, että hän joutuu usein joustamaan sen takia, että saisi kaikki pysymään mukana, koska lapset eivät puhu koulukieltä kotona eikä vanhemmat pysty auttaman kouluasioissa. (Täällä kotitehtävistä ei todellakaan joka päivä selviä ilman vanhempien apua.) Opetuksen tason laskiessa taas moni muukin asia monimutkaistuu ja sosiaaliset ongelmat voivat muuttua aika häiritseväksi. Ongelma siis ei ole ulkomaalaisuus itsessään vaan se, että osa maahanmuuttajista ei pysty tukemaan lasten koulunkäyntiä tarvittavalla tavalla. Lapsille on tietysti lisäopetusta tarjolla, mutta aina sekään ei riitä ratkaisemaan kaikkia hankaluuksia, jos suhdeluku on tosiaan täysin vinksallaan. Itse ajattelen, että maahanmuuttajien integrointi onnistuisi muutenkin paremmin, jos ei syntyisi paikottaista "kasautumista" missään muodossa asuinalueiden tai koulujen suhteen. Minusta sellainen ghettoutuminen on täysi este integraatiolle, koska silloin maahanmuuttajille ei ole luonnollisesti edes tarjolla muita kontakteja kuin toisia maahanmuuttajia. Siitä kysymyksestä ollaan kuitenkin niin montaa mieltä, että parempi varmaan jättää se keskustelu politiikoille. ;)

   

----

      

I thought to continue my Living abroad series. You can find the other Living abroad posts under the tag called in Finnish "ulkomailla asuminen." For parents children's schooling is one of the primary issues when moving abroad. In many countries the schools do not necessarily all provide the same opportunities for learning. There are obviously clear guidelines from the government for each age level in Belgium, but yet the schools differ quite a bit as to how those goals are reached and what methods are used to get there. (My experiences are only from the Flemish speaking regions.) There are three different public school systems for kids from 2,5 to 17 years of age. The first is governed by the Catholic church, the second by the local authorities and the third system works, if I have understood correctly, under the provincial authorities. The Catholic schools have emphasis on general Christian values, while the other two emphasize humanism. The private financial support seems to flow better in the Catholic system, so those schools usually have better buildings and are equipped better.

Choosing a school is always quite a project... It is by no means obvious to anybody to put a child automatically to the closest school down the street. Usually one does quite a bit of research in advance and then visits schools to be able to get a picture. Interviewing directors and teachers is the most helpful thing to do. At first I was schocked about the conditions of the buildings, but learned soon that those had nothing to do with the things that are truly important. There are namely huge differences between the schools when it comes to teaching methods and atmosphere they promote. We have seen schools where we got clear answers to all our questions, and others where the answers clearly revealed that nope, those were not the ones to consider... 

I know this sounds silly to say when one is foreigner herself, too, but we have learned that it's important to look for a school that has not too large concentration of kids speaking other mother tongues. I remember one particular school where the director told that 80% of the kids speak something else than the school language at home. While that can be otherwise immensely enriching, in the classroom the teacher apologized that it makes her constantly lower the level of teaching, because the kids have difficulties to follow and the parents are frequently unable to help their children with their school work. Beyond the academic problems, such issues also cause easily also social challenges. The problem is not "being a foreigner" but not being able to help the kids properly due to language or educational background. (Here it's practically impossible for the kids to succeed at school without ever needing the help of the parents for homework and exam preparation.) Obviously, there is always a possibility for extra lessons & co., but if the proportions are so completely out of order, it becomes quite difficult for teachers to keep up to the standards. Personally I don't think it's wise anyway to cluster the immigrants at certain living areas, or schools in this case, when thinking about integration. If the entire community one can belong to is an immigrant community, one should not be surprised that the proper integration does not happen, but I guess that's something for the politicians... :)   

Towels & a cake

Hiihtolomavieraat toivat ihanat Marimekon keittiöpyyhkeet! En meinaa raaskia ottaa niitä käyttöön... Ne on täyttä pellavaa ja pesty ihanan käytetyn näköiseksi. Siis sellaiset rouhevat jo heti alkuun. Sitten tuollainen kaakaokakku kookospähkinärouheella. Ystäväni sanoi, että paahdetuilla kookoshiutaleilla. Se kuulosti hyvältä. :) Taikina oli ihan perusvaniljakakku amerikkalaisittain ja korvasin kolmanneksen jauhoista kaakaojauheella. 

Opiskelujutut ovat alkaneet hyvin. Ja kuten kuvasta näkyy, eväät ovat kohdallaan... :D Ei vaiskaan, parempi on, että ei ihan jokaisen teekupillisen kanssa hae kakkupalaa. Tulppaanit alkavat olla loppusuoralla. Lautasen takana on näköjään vaaleanpunaisia terälehtiä... Ei haittaa kyllä yhtään, koska nyt alkaa olla tämänkeväinen tulppaaniannos pikkuhiljaa täynnä. Jos valokuvista laskee niin varmaan pääsin ehkä lähelle kymmentä kimppua. Onneksi kaikki olivat niitä parin euron kimppuja, muuten nyt varmaankin iskisi aikamoinen kukkamorkkis. ;)

----

Our winter holiday guests few weeks back brought us two Marimekko kitchen towels! I just love them. They are 100% linen and washed to look "used." I like it that have charm already to begin with. Then there is a cacao cake with grated coconut. My friend called it "toasted coconut." Doesn't that sound even better? :) The dough is actually just a basic US vanilla cake, but I replaced one third of flour with cocoa. 

My studies have began well. As you see I am not certainly not starving while reading... :D No, actually I really must be disciplined not to take a piece of cake with every cup of tea I drink. The tulips in the kitchen seem ready to be cleaned away. Can you see few pink spots behind the plate? It's time though, because I must say I am coming to the end of the tulip season. I think if I counted by the photos, I am somewhere close to ten when it comes to buying bouquets of tulips... It's really good they were all those cheap supermarket flowers though. Otherwise I'd feel bit of remorse recognizing how many I bought in these past two months. ;)

DIY: A center piece for Easter

Tälläinen pieni aloitus pääsiäiseen tällä kertaa! Laitoin ensin narsissipurkin pahviseen jätskikuppiin, jotta kasteluvesi ei leviäisi lasikulhon pohjalle. Pupun heinäpussista otin muutaman kourallisen aromiheinää kukkapurkin ympärille. Se on muuten herkullisen tuoksuista. (Meillähän oli kääpiökanin hankinnan ehtona, että häkki ei saa haista yhtään. Luulen, että tuo aromaattinen heinä hiukan auttaa asiaa osaltaan, vaikka täytyy sanoa, että yllättävän siisti kaveri se kääpiökani on muutenkin.) Sitten hain kellarista muutaman valmiiksi puhalletun kananmunan. Nuo isommat tuossa lautasella ovat varmaan jonkin superkanan, ehkä hanhen(?) munia. 

----

This is my little start for the Easter season! I placed a pot of daffodils in an ice cream cup, so that water wouldn't set at the bottom of the vase. Then I took some aromatic hay from the bunny's bag. It smells great! (The most important condition for purchasing the bunny half a year ago was that the cage may never stink... I think such aromatic hay helps a little against the odors, but I must say I am surprised how cleanly fellow our dwerf bunny is.) I had few egg shells from the last year at the basement. The larger ones on the platter are from some sort of super chicken. ;) Or perhaps from a goose or so?

The simpliest breakfast ever

Tälle viikonlopulle ei ollut juurikaan mitään erityistä ohjelmaa, joten oli aikaa testailla paria uutta reseptiä... Niistä ei tullut valokuvia tällä kertaa, mutta tässä hiukan sunnuntaiaamiaista väliin. Aika yksinkertaisilla eväillä mennään kuutena aamuna viikossa. Se kyllä sopii minulle hyvin, koska en ole aamuisin mitenkään suuresti energinen keksimään edes, mitä tekisi mieli. Helpointa, kun vaan suuntaa suoraan jogurtti- ja kaurahiutalepurkeille ja tekee vakkariannoksen... ja lisäksi ison kupillisen kuumaa, mustaa teetä. Appelsiinimehua menee vain viikonloppuisin, mutta kivasti se antoi väriä näihin valokuviin. :)

Tänään on ihan mahtava sää. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja on 15 astetta lämmintä! Kyllä kevät on huippujuttu!

----

We didn't have almost any plans for this weekend, so I took time to try out few new recipes... I couldn't get the results photographed though, but here is my Sunday breakfast. The same thing for six mornings a week. It's not creative, nor particularly tasty, but I am fine with it. Mornings are not my best moments, so I don't really feel like thinking about what I would like to eat. It's easiest just to get out a pot of yoghurt and some oat meal and fix the regular... And a huge cup of hot black tea. I drink orange juice only in weekends, but that did give a good pop of color to the photos, doesn't it?

We have a beautiful weather today. The sun is shining and it's +15°C! I am so happy that the spring has arrived!    

Pancakes for the Friday night

Ei ollakaan lättyjä syöty aikoihin! Käytin taikinaan karkeaa spelttijauhoa tavallisen vehnäjauhon lisäksi. Tyttö lupautui paistajaksi! Olen niin iloinen, että hän on kiinnostunut leipomisesta ja ruoanlaitosta. Sillä aikaa sulatin mikrossa tummaa suklaata. Laitoin sulatetun suklaan sekaan hiukan öljyä, jotta se pysyisi paremmin notkeana. Toiseen kippoon vaahterasiirappia... Mansikat puuttuivat, mutta niitä ei nyt tähän hätään saatu, vaikka kaupoissa niitä jo onkin.  

Ihanaa, että on viikonloppu! Maanantaista alkaakin sitten opintovapaa, joten hiukan kuviot muuttuvat. Tämän viikonlopun otan extrarennosti ja sitten olen toivottavasti maanantaiaamuna ihan extraenerginen ja innokas. ;) Posteljooni ilmeisesti luki ajatukseni ja toi juuri sopivasti kaksi tilaamaani kirjaa, joten niistä on sitten hyvä aloittaa muutaman kuukauden kokopäiväinen tutkimusjakso.

----

We've not been eating pancakes for a long, long time! For the dough I used partly spelt flour. That gives a good old-fashioned taste to it and is probably slightly healthier option than regular wheat flour. Our daughter promised to bake the pancakes! (I love her helpfulness in the matters that relate to cooking and baking!) Meanwhile I melted some dark chocolate in the micro oven. I added just a little bit of oil to it to keep it fluid. Then I filled the other cup with maple syrup... Strawberries were missing, but nobody felt like going shopping right before eating.

I am so happy to have a proper weekend! From Monday on I'll be on leave. Bit of an adjustment to the daily business thus. I am planning to take this weekend extra easy and hope that I'll be bursting with energy and exitement on Monday morning. ;) The postman clearly read my thoughts and delivered two books that I had ordered right in time. They'll be a good starting point for the couple of months of full-time research.    

All those daffodils!!!

Näitä nyt odottelen melkeinpä jo kärsimättömänä! Kun narsissit aukeavat, on taas maisema ihan ihanan näköinen. Lämmintäkin taitaa olla luvassa loppuviikoksi, joten eipä taida kestää enää kovin pitkään ennen kuin näistä saadaan nauttia!

----

I am waiting rather impatiently for the daffodils to bloom! When they go open, the scenery will be beautiful. The weather forecast promises great temperatures for the end of the week. Perhaps the waiting time won't be too long any more!  

This wonderful life

Mikäs olisi sen herkullisempaa kuin kunnollinen suklaa!?! Ystävät toivat pari viikkoa sitten pussillisen suklaata tullessaan iltaruoalle. Suklaa on kyllä ehdottomasti yksi hyvän elämän peruspylväistä. Sellainen lause sopisi varmasti johonkin mainoskampanjaan, heheh. Ehkä se nyt ei ihan peruspylvääksi kuitenkaan yllä, mutta tajusitte varmasti, mitä tarkoitin.

Tänään raivasin työpaikalla toimistoa, jotta kesäkuussa ei tavarat tursua vastaan, kun työt taas alkavat. Suurin osa kaaoksesta oli syntynyt siitä syystä, että toimistoni toinen reuna on seurakuntiin tarkoitettujen opetusmateriaalien säilytystilana. En ole ehtinyt niitä kovin paljon viime kuukausina lajitella ja järjestellä, joten nyt oli todellakin aika saada paikat kuntoon. Ilmoitin opiskelijoille, että kaikki, jotka ovat paikallisseurakunnissa opetusvastuussa, voivat tulla hakemaan materiaalia. Olin ihan innoissani, kun niin moni ilmaantui paikalle! En ollut edes tiennyt, että niin moni heistä opettaa säännöllisesti eri ikäryhmiä vauvaryhmistä aikuisiin asti. Saatiin siis hyvä määrä materiaalia kiertoon ja tuntui, että opiskelijat oikein innostuivat saadessaan uusia "työkaluja" käsiinsä! Ne ovat niin hyvin valmisteltuja ja käteviä käyttää, että niistä on varmasti paljon apua paikallisissa seurakunnissa. Nämä tälläiset pieneltä kuulostavat jutut ovat ehdottomasti tämän työn parhaita puolia. Niissä pääsee oikein konkreettisesti näkemään, miten luokkatyöskentelyn tuloksena tapahtuu vuosien aikana jatkuvaa "moninkertaistumista," kun opiskelijoiden tiedot ja taidot kasvavat ja seurakunnat hyötyvät. Että aikamoisen wonderful life!

 

----

What could be more delicous than some pieces of good chocolate!?! Our friends came for dinner few weeks back and brought us this package from Neuhaus. Chocolate should certainly be counted as one of the foundational pillars of good life. Ha, that sounds almost like an advertisement campaign, doesn't it? Perhaps some other pillars are more important, but I know you get my point. :D

I cleaned up my office at work today, in order not to need to feel overwhelmed when I return in June. Most of the mess was not personally my own, but my office happens to function also as a storage space for teaching material that is available for the students who help in the local churches. I had not had much time to sort out things lately, so this job was definitely due! I told the students that those who have teaching responsibilities in the churches are welcome to come and pick up some material they need. I was very exited to see so many of them! I had not even realized how many of them are regularly involved in different Sunday school and Bible study groups! The material is so well-prepared and fun to use, that I am certain the churches will be exited, too, to see what the students can do with them! And the students themselves were happy and encouraged to discover that such things are made available to them! It may sound like a little thing, but this kind of moments are among the best at my work! It becomes so concretely real how the teaching efforts in the classroom get multiplied as the students grow in knowledge and skills, so that the churches can benefit from it all. What a wonderful life!    

Jamie Oliver's Comfort Food

Nyt kyllä maaliskuu pääsi yllättämään ihan täysin! Kaksi kuukautta kului niin vauhdilla, että ei ole melkein edes mahdollista.

Sain muuten joululahjaksi Jamie Oliverin uusimman keittokirjan, Comfort Food. Reseptit ovat aika tyypillisiä Jamielle, rennohkoja toteutettavia selkeällä tyylillä. Tässä kirjassa on pääpaino perinteisissä ruokalajeissa. Kansainvälisemmät jutut on brittisovelluksia sellaisena kuin niitä siellä syödään. En ole ehtinyt vielä testaamaan yhtään reseptiä, mutta muutaman kerran ole selannut kirjan kannesta kanteen. Kauniin keittokirjan lukeminen on kyllä melkein yhtä ihanaa kuin siitä kokkailukin... ;)  

---

The arrival of March surprised me completely! Two months passed so fast that it's almost impossible to even think about it!

I received Jamie Oliver's newest cooking book called Comfort Food! The recipes seem typical to Jamie, relaxed and easy cooking. The emphasis in this book is on the traditional British kitchen with bit of international mix as many of the foreign dishes have been adapted to suit to British palate. I did not yet have time to try out recipes, but I have read the book couple of times from cover to cover... The reading experience of a pretty cooking book is almost as good as cooking from it. ;)