Suurin ulkoilumetsä on ihan kaupungin toisella laidalla. Ajeltiin sinne huviksemme ja tunnin verran kuljeskeltiin kylmän tuulen saattelemana. Aurinko lakkasi jossakin välissä paistamasta, mutta sammaleen ja puunrunkojen värit olivat kauniita siitä huolimatta. Niin sitä saa sunnuntai-iltapäivän kulumaan... Jossakin kohtaa matkan varrella luin joltakin ilmoistustaululta kadun varresta, että yksi näyttely, jonka haluan ehdottomasti käydä katsomassa, on enää esillä ensi viikon loppuun saakka. Se oli kiinnostava juttu, jonka mies bongasi jo vuoden vaihteessa, mutta ei vielä ehditty toteutuksen tasolle näinä vuoden ensimmäisinä viikonloppuina. Lopulta aika käy näköjään vähiin, joten nyt on ohjelma sovittuna seuraavaksi lauantaiksi. Tämä on kyllä huippuhyvä paikka asua, jos tykkää välillä tehdä sellaisiakin asioita.
Nyt lähden juomaan kupillisen kuumaa teetä. Metsässä oli niin kylmä, että vieläkin paleltaa, vaikka kävelyretkestä on jo tunnin verran aikaa...
---
The largest outdoor area is on the other side of the town. We drove there today and walked around accompanied by very cold wind... At some point the sun stopped shining, but never mind, the colors of the nature were pretty anyway. This is quite usual way for us to spend a Sunday afternoon walking somewhere. It's great if the sun is shining, but if it isn't, it doesn't mostly matter either... Walking in the fresh air is always a good option, isn't it?
Now I make myself a cup of tea. It was so cold outside, that I am still freezing though we came home already an hour ago...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti