Kevättoiveita

Ulkona paistaa aurinko ihanasti, mutta on vaan ihan hurjan kylmä. Toivoisin jo kevättä, mutta tänä vuonna näyttää säät vaihtelevan jatkuvasti. Lienee turha vielä toivoa liikoja. Parasta vaan ottaa vastaan mitä tulee. Ihan niinkuin sitä muutakaan voisi.;-) Ystävänpäiväkimpusta on jäljellä enää muutama kukka ja vihreitä lehtiä. Ne antavat kuitenkin keväisen tunteen... vaalean vihreää ja valkoista. Taustalla on aikoja sitten joltakin kirpputorilta löytynyt taulu. Itse maisema löytynee kirkontornin muodon mukaan ilmeisesti Bruggestä. Pienen taulun sain eräältä ystävältäni joskus nuorena. Kaikkien vuosien aikana olen laittanut sen joka kevät esille. Se on minulle kevään merkki. 

---

The sun is shining beautifully, but otherwise the weather is cold! I am longing for spring... This year, however, the weather warms up and cools down to warm up and cool down again so frequently, that it might be better not to hope for anything, but just take it as it comes. Not that there is so much choice anyway... ;-) Not much left from my Valentine's flowers. Yet, I am happy, because these few stems still give me a spring feeling. White and light green is always best to cheer up the season. Behind the flowers there is an old painting that I once found in a charity shop. According to the church tower, it has most probably been painted in Bruges. The little picture in a green frame is a gift from a friend. I got it when I was still quite young. It has been my mark of spring every year since.