Liikennettä

Joskus, kun joku asia alkaa käydä hermoon, sitä samaa asiaa alkaa yhtäkkiä nähdä kaikkialla. Nyt on ärsytyskynnys hiukan madaltunut paikallisen liikennekulttuurin suhteen. Täällä on sellainen tapa, että autot ajavat risteykseen täydellä vauhdilla, niin että jos auto pysähtyy, puolimetriä nokkaa on jo risteyksen alueella. Ärsyttävää. Sitten se, joka ajaa ohi, joutuu koukkaamaan toiselta kaistalta, jos ei halua autonsa kylkeen naarmuja.

Usein autot eivät kuitenkaan edes pysähdy. Kolmioita tietysti on risteyksessä kuin risteyksessä liikenneympyrät mukaan lukien, mutta niissä vain hiukan hidastetaan ja otetaan katsekontakti siihen, joka ei tule kolmion takaa. Jos katsekontakti onnistuu, kolmion takaa tuleva luottaa siihen, ettei se toinen tule eteen ja painaa vain kaasua, jolloin se, jolla ei ollut kolmiota jarruttaa, ettei tulisi kolaria. Se risteyskatse on ihan omanlaisensa. Hiukan kuin tuijottaisi eläintä silmiin ja pakottaisi sen alistumaan.

Tiedän, ettei liikenteestä kannata hermostua. En vaan voi olla ajattelematta, että muutamat perussäännöt ovat ihan hyödyllisiä ja niiden noudattaminen tekee ajamisesta turvallisempaa. Ja toiseksi olen ihan kyllästynyt sellaisiin pakotuskatseisiin. On varmaankin paras vain yrittää katsoa tyhjällä ilmeellä ohi. Ehkä kukaan ei kuvittele sellaisen pysähtyvän, joka ei näytä näkevän ketään? Siinä on vain se ongelma, että sekin voi käydä vaaralliseksi.