Tänään on ollut syksyisen kylmä, mutta kirkas päivä. Puoleen päivään mennessä sain migreenin kutakuinkin tainnutettua, joten sen jälkeen aurinko on ilahduttanut. Päänsärkyisenä on hankala nauttia kirkkaasta valosta ja aika monesta muustakin asiasta.Kaikesta huolimatta sain tänään ennätysmäärän ylimääräisiä työjuttuja etenemään. Illalla vielä hujautan yhden asian valmiiksi, niin voin taputella itseäni olkapäälle. Ei ne työt oikeastaan sen ylimääräisempiä ole muuten kuin sillä määritelmällä, että ovat muuta kuin tätä tavallista työtäni. Olen luvannut itselleni, että marraskuussa kieltäydyn kaikesta ylimääräisestä. Itseasiassa aloitin jo marraskuu mielessäni ei-vastauslinjan. Aion jatkaa sitä niin pitkään, että saan ensin omat viralliset työni siihen malliin, että ne muut eivät pääse peruskuvion aikatauluja sotkemaan. Nyt vain toivon olevani sitkeä kieltäytyjä. Se on joskus vaikeaa.
Ei-linjan suuntausta lukuunottamatta kaikki menee aivan mainiosti ja viikko on ollut kaikinpuolin hyvä. Erityistä iloa tuottava juttukin sattui. Odotin skeptisesti ihan muuta, mutta olin mukana yhdessä yllättävässä tilanteessa, jossa sain kunnian olla erityisen mukava ihminen. Tuli jopa mieleen, että voisin vaikka useamminkin olla sellainen, mutta ajattelin, että ei varmaankaan kannata totuttaa ihmisiä niin hyvälle. ;-) Jos ei nimittäin aina ole mahdottoman kiva, sitten voi joskus yllättää ja tehdä vaikutuksen. Sama totuus toimii tietysti myös toisin päin. Hyvä ystävä kerran totesi, että jos ei hermostu kovin usein, silloin hermostuessaan saa viestin helposti perille. Toimivaksi todettu neuvo sekin ja joskus ihan tarpeellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti