The AfterEight cake

Ennen joulua näin jossakin piparminttukakkureseptin. Se kuulosti herkulliselta, joten testasin reseptin ajoissa, jotta joulukakku onnistuisi varmasti. Alkuperäinen resepti löytyy Sweetapolita blogista. Kakku on todella makea Amerikan tyyliin. Siksi tein vain puolikkaan taikinan ja täytteen. Paistoin kakun siis vain yhdessä irtopohjavuoassa, joka oli halkaisijaltaan 22cm. Kakusta tulee todella kuohkea ja kevyt, joten kannattaa uskoa leivinjauheen ja soodan määrää. Ja myös vatkata yhtä pitkään kuin ohjeessa sanotaan.

Täytteen suhteen muutama korjaus. Täältä ei löytynyt piparminttuesanssia, mutta se ei haitannut ollenkaan. Täytteessä saa hurisuttaa ensin voita, ja sittemmin vielä koko seosta, sähkövatkaimella käden melkein kipeäksi, mutta se kannattaa, koska sitten täytteestä tulee ihanan kuohkea. Rapeita piparminttukarkkejakaan en löytänyt kaupasta, joten korvasin ne paketillisella AfterEight-suklaita, jotka pilkoin palasiksi. Jaoin täytteen kahteen osaan. Sekoitin puoleen täytteestä AfterEight-palasia. Laitoin sen sekoituksen kakun väliin. Loput täytteestä levitin kakun päälle ja ripottelin siihen loput AfterEight-suklaat pieninä palasina. Mariannekarkkimurska olisi varmasti myös ollut hyvää, mutta luulen, että koska esanssi puuttui AfterEightien täytemössö oli tarpeeksi vahvasti piparminttuista. (Yksi huomaamisen arvoinen seikka on esanssien suhteen se, että ne ovat aika eri vahvuisia koostumukseltaan eri maissa, joten amerikkalaisia määriä tuskin kannattaa taikinaan kaataa... Purkin kyljestä saanee paremmman "suurinpiirtein tiedon," kuinka monta pisaraa kannattaa taikinamäärään laittaa.) Melkein unohtui mainita, että laitoin täyteseokseen hiukan vihreää karamelliväriä. Apulainen nimittäin tykkää, kun on hiukan muuta kuin valkoista kreemiä.

Lopputulos on ihan erinäköinen kuin alkuperäisessä ohjeessa, mutta ei se haittaa, koska kakku maistuu ihan hurjan herkulliselle...

---

I found a peppermint cake recipe in Sweetapolita blog. I did few things differently, because I could not find all the incredients. I replaced the peppermint extract and the peppermint candies by one package of AfterEight chocolates cut in small pieces. The cake seemed so huge, that I made only half of the dough and frosting, too. I baked it in one spring form (diameter of 22cm). The result is a really delicious and moist cake, but the outlook is so different that one can hardly recognize the original recipe... ;-) 

Siunattua joulua!

Niin se hulina lopulta aina rauhoittuu! Nyt on aika alkaa nautiskella joulutunnelmasta, olla yhdessä ihan rauhassa, rentoutua ja herkutella. Jouluvieraien saapumista vielä odotellaan... 

Siunauttua Joulua!

---

Finally everything is ready! Now it's time to enjoy Christmas atmosphere, spend peaceful time together, relax and eat all delicious goodies... We still wait for our Christmas guests to arrive... 

I wish you a blessed Christmas celebration!

Joulurauhaa hetken kuluttua...

Vielä ei ole kovin joulurauhaista. Aamulla, kun tulin alakertaan aamupalalle, mies sanoi, että kuusen valot saivat oikosulun. Sitten syötiin ja lähdettiin kirkkoon. Oli kyllä hyvä, että istuttiin siellä ihan rauhassa. Iltapäivällä kotiin tullessa alettiin koristella piparkakkutaloa. Se meni hyvin. Tyttö pärjäsi itse, kun vaan sekoitin kuorrutuksen. Sillä aikaa leivoin kakun uuniin. Sitten haetiin lanttusose ja kinkku pakastimesta ja säikähdettiin, että kinkku ei kyllä ehdi sulaa aamuksi. Soitettiin isälle, joka vakuutti, että kyllä se siitä sulaa, ja jos ei sula niin laitetaan mikroon sulamaan. Sillä aikaa mies vaihteli kuusen valoketjuun lamppuja, kunnes totesi, että valoketjussa on muutakin vikaa kuin muutama palanut lamppu. 

Lanttusose ei meinannut sulaa millään, joten sitä sitten mikrossa sulateltiin... Siinä sivussa paisteltiin torttuja ja kuorrutettiin loputkin piparit. Tiskattiin kymmeneen kertaan joka välissä. Ettei vauhti kuitenkaan loppunut liian lyhyeen, laitoin karjalanpaistin uuniin ja soittelin vaihteeksi muutamaan otteeseen äidille varmistaakseni lämpötiloja. Karjalanpaistissa, niin kuin laatikoissakin on tietysti se, että äiti on aina laittanut ne tietyn makuiseksi, joten mielessä on aina se oikea maku, mikä lopputuloksena pitäisi olla. Ongelmana vaan on se, ettei niihin mihinkään ole mitään reseptiä. On minulla muutama resepti, mutta joudun niitä joka kerran soveltamaan, jotta saisin maun täsmäämään ja pikkuhiljaa lisäilemäällä aineita, ei koskaan tiedä jälkikäteen, miten paljon mitäkin lopulta meni, että voisi kirjoittaa määrät ylös. Nauratti, kun äiti sanoi tytölle puhelimessa, että laittakaa viisi pippuria ja tarpeeksi suolaa karjalanpaistiin. Viisi pippuria on helppo juttu, mutta "tarpeeksi" suolaa on hiukan vaikeampi... Laitoin jonkin verran, mutta mitä siitä, nyt on syöty jo tuossa jossakin välissä keitettyä riisipuuroa ja ruisleipää iltaruoaksi. Paisti on edelleen uunissa, kinkku sulamassa, ja laatikot odottavat paistamista. Nyt pellavakangas odottaa joululiinanompelijaa, joten parasta lähteä jatkamaan hommia... 

Aamulla täytyy paistaa se kinkku, tehdä muutama muu pikkujuttu ja saada kuuseen uudet jouluvalot. Tavoitteena on joulurauhanjulistuksen katsominen internetistä. Sitten voi rauhoittua tuon enkelin tyyliin. Paitsi, että minun on varmastikin istuttava hetkeksi tämän hulinan jälkeen. ;-)

---

We had kind of crazy day, starting with the short cut of the Christmas tree lights this morning... IWe have cooked and baked already all kinds of things, and something is still in the oven. The peaceful atmosphere did not quite reach us yet, but we'll get there I am sure. 

Kimallusta

Kiva näkymä olohuoneen sohvalta. Vanhan kirkon pihapuun valot tuo tunnelmaa sisälle asti!
Tänään leivottiin neljä erilaista keksitaikinaa ja tehtiin monta muuta juttua... Valmiina aatonaattoon.
---
We have a pretty sight from the couch in the livingroom. The Christmas lights at the church tree bring sphere! We baked four different Christmas cookies today and did many other things, too... Now ready for the December 23rd.

Cantuccini's

Ihmettelin kaupassa, että pussissa myytävä puuroriisi oli kadonnut valikoimista. Lopulta huomasin, että yksi täällä tunnettu merkki on ottanut puuroriisin omaan valikoimaansa ja paketoinut sen pahvirasiaan. Eilen testasin varmuuden vuoksi, että kyse todellakin on samasta riisistä. Kattilallinen hyvää riisipuuroahan siitä tuli. Keittäminen sujui jopa hieman nopeammin kuin siitä muovipussiriisistä, eli tyytyväinen asiakas tässä, vaikka ensin meinasinkin hiukan hätääntyä... Minulle riisipuuroriisin puute olisi pahempi jouludraama kuin se, että kinkusta sattuisi tulemaan kuivahko.

Puuroa keitellessä löysin keittokirjan välistä reseptin, johon sattui manteleita myöten olemaan ainekset valmiina. Sain muutama vuosi sitten anopin naapurilta Cantuccini-keksien ohjeen. Saksassa on tapana leipoa monenlaisia pikkuleipiä jouluksi. Jotkut leipovat kymmentäkin sorttia. On siinä tehtailua. Jotkut myös tapaavat sukulaisten tai ystävien kanssa leipomisen merkeissä, tekevät yhdessä suuret taikinat montaa lajia, joista jokainen saa sitten viedä mukanaan oman osuutensa... Pikkuleipiä sitten myös lahjoitellaan naapureille ja tutuille. Niitä maistellaan ja parhaat reseptit pyydetään mukaan. Niin oli näiden Cantuccini-keksienkin kanssa.

Cantuccini á la Frau Wagner

250 g vehnäjauhoa (250 g wheat flour)
180 g sokeria (180g sugar)
1 tl leivinjauhetta (1 tsp baking powder)
6 tl vaniljasokeria (6 tsp vanilla sugar)
pari pisaraa manteliaromia (few drops of almond aroma)
ripaus suolaa (pinch of salt)
25 g huoneenlämpöistä voita (25 g butter in room temperature)
2 munaa (2 eggs)
175 g kokonaisia manteleita (175g whole almonds)

Sekoita ensin kuivat aineet hyvin sekaisin. Sekoita toisessa kipossa manteliaromi kananmuniin (aromi on niin pisteliään hajuista, että kannattaa olla varma, että se sekoittuu tasaisesti taikinaan). Kaada seos kuivien aineiden joukkoon. Paloittele voi ja lisää sen mukaan. Vaivaa taikina valmiiksi. Lisää mantelit. Ohjeessa käsketään laittamaan taikina 30 minuutiksi jääkaappiin. (Minä leivoin saman tien, koska taikina ei minusta ollut mitenkään hankalaa käsitellä.) Jaa taikina kuuteen osaan ja muotoile niistä n. 25cm pitkiä tankoja leivinpaperin päälle. Paista 200 asteisessa uunissa 10-15 min. Anna jäähtyä ritilän päällä kymmenisen minuuttia. Leikkaa paksuiksi suikaleiksi hiukan vinottain. Laita palat leikkauspinta ylöspäin uudelleen uuniin 8-10 min. ajaksi. Anna jäähtyä. Säilytä keksit lasi- tai peltirasiassa.

---

I was bit shocked when I could not find dessert rice in its usual packaging in any of the supermarkets nearby. We happen to eat rice porridge during the Christmas time. It's a Finnish thing. Funny enough, while everywhere else one would rather add vanilla sugar to the porridge, we add a pinch of salt into the porridge and sugar and cinnamon on the top. Missing the right kind of rice would definitely be a bad thing for me. Almost as bad as a poorly done turkey for my American friends. Finally, I did find out that the rice was packed differently and sold under another brand. (A happy sigh.) 

Yesterday I was cooking the rice porridge and since it always takes a while, I looked through my cooking book. I found a recipe that I once received from the neighbor of my mother-in-law. In Germany the ladies bake incredible amount of cookies around the Christmas time. I am not exaggerating, but some might even bake ten different kinds of cookies for their family to have a nice selection at the coffee table! Around Christmas time everybody then also gives some of their cookies to the relatives and neighbors. If you taste one that is particularly good, you obviously want to ask for the recipe. Except for some rare family secrets, most ladies are delighted to share their best recipes with anybody who asks for them. This was also how I happened to get the Cantuccini recipe from Mrs. Wagner. 

You can find the incredients in English in the Finnish recipe above. Here the instructions: Mix all dry incredients together in a bowl. Take another bowl and mix the eggs and the aroma together. Add the mixture to the dry incredients. Cut the butter in small cubes and add it to the other incredients. Knead the dough until it is smooth. Add the almonds. Place the dough into the fridge for 30 min. Cut it into six pieces. Form six 25cm long pieces and place them on the non-stick baking parchment sheet. Bake in 200 decrees 10-15 minutes. Let cool for awhile. Then cut into slices. Place the slices on the parchment sheet the cut side upwards. Bake again for 8-10 min.     

Oh Tannenbaum...

Alakertaan ostettiin perinteitä kunnioittaen oikea kuusi. Sain ystävältä ihanan neulelähetyksen (siitä myöhemmin lisää) mukana kauniita virkattuja kupinalusia. Ne olivat niin ihanan lumivalkoisia, että päätin käyttää niitä ensin kuusenkoristeina ja sitten vasta varsinaiseen tarkoitukseensa. Tärkkäsin ne hiukan tukevimmiksi ja ripustin metallilangalla kuusen oksille. Muuten käytin vanhoja kellarista löytyneitä koristeita punavalkoteemalla... Karkkitangot tietysti ostin, koska nehän ei säily vuodesta toiseen. Vaati hieman asennetta saada ne ripustettua ennen kuin ne päätyisivät syötäviksi... Pellavasydämiä ompelin viime jouluna muuhun tarkoitukseen. Olen tänä vuonna ihan hurjan tyytyväinen joulukuuseen ja sen antamaan vanhan ajan tunnelmaan. 

---

We bought a real Christmas tree for the livingroom. Having grown up in the North I prefer the real needles, though they cause much more mess than the artificial trees ever do... I received a beautiful package of knitted goods (more about those later) from a dear friend in Finland. As a surprise, she had also sent me six crocheted coasters! They were so pretty and white that I decided to use them first as Christmas tree ornaments. I ironed them with ironing starch and hanged them to the tree. I just love those huge "snowflakes"! Otherwise I used the decorations from the last few years. Red and white it is! I found the candy cones already in November in a supermarket. Bit of an attitude was needed to get them to their positions before nobody had time to eat them...     

Paperiaskartelua

Tytön joulukalenterissa oli parissa paketissa joulupaperilehtiöt. Toinen lehtiö oli hopea-harmaa-turkoosisävyinen, toinen taas perinteisempi puna-vihreä. Osa papereista oli kimalteisia, osa metallifoliokuviolla. Tiesin, että papereille tulee paljon käyttöä näin joulukuussa. Useampana vuotena olemme koristelleet yhdessä tulitikkuaskeja. Nyt tyttö halusi tehdä niitä itse. Periaattessa rasioihin voisi liimata tarroja, kiiltokuvia, tai muita pieniä koristeita. Ainoa rajoitus on, että mitään ei saa liimata liian lähelle raapaisureunaa.

Ostin "keskikokoisia" tulitikkuaskeja pari paketillista. Eli ei niitä ihan tavallisen kokoisia, mutta ei niitä pitkätikkuisiakaan. (Aika määritelmä...) Tyttö oli valinnut jokaiseen askiin kahta toisiinsa sopivaa paperia. Kivan näköisiä tulikin. Sain valita itselleni yhden. Tyttö vie opettajalleen toisen ja jakaa muut rasiat tuttavaperheille, joita nähdään tässä joulun aikaan.

---

Some of the adventscalendar gifts were blocks of Christmas papers for crafts. An easy Christmas craft is to cover the boxes of matches with pretty papers. We have sometimes done boxes in different sizes together, but this Christmas my daughter wanted to do them all by herself. With good results, the boxes turned out pretty. She had chosen two different but matching papers for each side of the box. If you liked, you could also clue stickers, glitter, etc. on them. Quite limitless possibilities really. Only condition is that you don't place anything too close to the stripe on the side to catch fire...

This time I bought the middle size boxes. I mean not the regular match boxes, but also not the ones with the giant matches, but something in between. I was happy to choose one box for myself. The rest will be given away to the teacher, guests and other people we happen to see around the Christmas time. 

Betlehemiä kohti

Viikonloppuna haettiin jouluseimi kellarista. Tyttö asetteli hahmot paikoilleen. Ainoastaan pieni vasikka on ehtinyt talliin asti. Maria ja Joosef tekevät matkaa. Päivä päivältä he siirtyvät lähemmäs. Viisailla miehillä on pisin matka tallin takaa, mutta kaukaisilta mailta ei ihan nopeasti tultu Betlehemiin. Enkelkuoro ehti jo paikalle odottamaan... Mutta kuten tiedät, niitä ei näe ennen kuin jotakin alkaa tapahtua. ;-)

Viime päivinä mielessä on soinut laulu "Mary did you know?" Siinä tulee koskettavasti esiin, se miten Jumalan pojan syntymä tavalliseen perheeseen on mahtanut olla aika erikoinen tilanne varsinkin äidille. Ehkä oli hyvä, ettei Maria tiennyt yksityiskohtia etukäteen. 

  ----

Every year we set up the Christmas manger. We have a habit of letting the figurines walk day by day their way until they reach the manger. At this time Mary and Joseph are still approaching Bethlehem. The three wise men have the longest way, but they came from the distant land. The angels took their positions already, but as you know, you cannot see them before the action begins. ;-)

Last days I was often thinking about the song "Mary did you know?" The lyrics are quite touching. Perhaps it was good that Mary did not know many of the details beforehand.

Vesisadetta?!?

Viikonloppu alkoi vesisateen merkeissä. Luulisi tähän aikaan vuodesta tulevan mieluummin lunta... Parasta kai vaan sytytellä kynttilät ja vältellä näkemästä villakoiria nurkissa. Vuoden viimeinen kouluviikko on takana. Opiskelijat lähtivät kuka minnekin lomilleen joulunviettoon. Meillä ei vielä lomasta kuitenkaan virallisesti puhuta. Siitä pitävät huolen pino korjattavia kirjoitelmia, uuden lukukauden valmistelu ja omat opiskelujutut. Joka tapauksessa nyt on taas yksi pätkä purkissa ja joulun jälkeen palaillaan totuttuihin työkuvioihin uusin voimin. Syyslukukausi pudottaa joka vuosi energiatason suhteellisen alhaiseksi. 

Nyt on parasta palata vielä hetkeksi kirjaraportin pariin ja sitten niitä kynttilöitä sytyttelemään... 

---

This weekend seems to begin with plenty of rain. One would rather count on bit of snow at this time of the year... Today was the last day of lectures this calendar year. We have quite a bit to do before the holidays in the end of the next week. A nice pile of essays, new lectures for the next semester and my studies, too. Anyway, after the break we'll all return to the business as usual with a new strength. Quite sincerely, the fall semester almost kills me every year. There is no proper break since the beginning of September before Christmas.

Pikkukoristeita ja mökkikuusi

Löysin keraamisia kuusenkoristeita jo marraskuun puolivälissä. Harmitti, ettei tullut ostettua samalla kertaa useampia. Ne nimittäin käyvät kauniisti myös lahjapaketin koristukseksi. 

Tyttö osti itselleen muovisen 120cm korkean joulukuusen omaan huoneeseensa. Autossa kotiin ajaessa tyttö suunnitteli koristelevansa kuusen kaikenlaisilla erilaisilla koristeilla. Se on ihan oma tyylilajinsa. Suomessa kuulema sellaiset, jotka asuvat mökeissä, koristelevat joulukuuset sillä tavalla ripustamalla kuuseen kaikkea mahdollista. En saanut selville, mistä niin yksityiskohtainen tieto on peräisin. En tiedä, että hän tuntisi ketään mökissä asuvaa suomalaista. Hyvä se on kuitenkin tietää kaikenlaisista tavoista... Mikä tahansa tietohan saattaa osoittautua jonakin päivänä hyödylliseksi. ;-)

---    

I found some white Christmas ornaments already in November. I should have bought few more of them, because with some nice ribbon they work as pretty gift tags, too. 

Our daughter bought a plastic Christmas tree for her room. When we drove home, she told me how she's planning to decorate it. She thought to hang all kinds of ornaments on it, because that is how those Finns who live in cottages also do. I could not figure out where that piece of information comes from. (Nor did I know that she'd know anybody who actually lived in a cottage...) But well, I guess it is a good thing to know about the preferences of such people... Any piece of information has a potential to come in handy one day. ;-)

Jouluseepra

Viikonloppuna teimme ensimmäisen piparitaikinan. Siitä saatiin työpaikan pikkujouluihin piparitalo. Lopuksi taikinaa tietysti jäi vielä hiukan pienempiinkin pipareihin. Kun taikina hieman pehmeni, minun tehtäväkseni jäi vain leivinpapereiden leikkaaminen ja paistaminen. :-) Koristeluissakin riitti, että sekoitin tomusokerikuorrutteen ja laitoin sen pursotusvalmiiksi. Viimeisestä hirvestä tuli hihityksen säestyksellä seepra. Joulun taikaa?

----

On Saturday we made our first gingerbreads this year. First of all, we baked a small gingerbread house for the Christmas party at work. With the remaining dough, my daughter baked smaller cookies. She did so well, that I was needed only to cut the parchment sheets and take care of the oven. :-) Even decorating the cookies worked out so well that, when I heard some laughter and looked at what's going on, one elch had turned out zebra... It must have been some Christmas magic.

  

Ovella

Työpaikalla trimmattiin pihapuita, joten sain muutamia oksia pelastettua talteen ennen roskikseen vientiä... Havun oksia, sypressiä ja murattia. Kranssi siitä tuli rautalangan avulla kooten. Kellarista löytyi viime vuotiset kimallelinnut ja äidiltä saamani sydänkoriste. Käytävän ovi on nyt jouluinen. Valotus vaan on ihan toivoton kuvaamiseen... 

----

I got few green branches and made a wreath. It's another Christmas tradition that needs to be done every year. ;-) I found the red glitter birds and a felt heart in the basement. They are from the last Christmas. Now they serve in new capacity...

Hyasintit ja joulukonsertti

Hyasintit ovat sellaiset joulukukat, joita joka joulu kuuluu hetken aikaa kasvatella... Niistä tulee joulutunnelmaa, vaikka joudunkin aina siirtämään ne ulkoilmaan heti, kun kukkiminen alkaa. Itse tuoksusta pidän kyllä kovasti, mutta se saa kurkun kipeäksi ja nenän polttelemaan. Kastelen hyasintteja vain kevyesti, jotta ne eivät kasva ja aukea liian nopeasti.

Tällä kertaa kietaisin kaupan purkin ruskeaan voimapaperiin. Solmin sen kiinni punavalkoisella nauhalla ja sujautin pienen oksan rusetin taakse. Voimapaperi toimii hyvin muutaman viikon ajan, kunhan ei vain kastele kukkaa liikaa. Edellytyksenä tietysti, että paperipaketin alla on kuitenkin varmuuden vuoksi lautanen eikä pelkkä pöydän pinta.

Eilen pidimme joulukonsertin koululla. Se meni hyvin ja väkeäkin oli liikkeellä ihan mukavasti. Yöllä tuli kivasti lunta. Tänään olisi vuorossa koko koulun jouluillallinen. Liput ehdittiin jo ostaa, mutta juniori tuli flunssaan, joten mies joutuukin menemään sinne yksinään. Tauteja ei voi tilata sopivampaa päivää kalenterista etsimällä... 

---

A hyacinth is quite a must during the Christmas season, isn't it? I give it very little water in order to extend the growing time a little before it begins to bloom... When the flowers open up, it is time to move the plant outside. I love the fragrance, but it makes my throat and nose hurt badly. This time I simply wrapped the pot into a brown paper, tied it with a ribbon and attached a little twig with two cones to it. 

We had our traditional Christmas concert at the school yesterday. The performances were beautiful. Quite many people came to listen the Christmas music. The festive season has now really began...

Adventtikynttilät ja Suomi-esitys

Pääsinpä taas tietokoneen ääreen. Lähdin sunnuntai-iltana käymään Suomessa. Tulin perille puolilta öin ja lähdin takaisin aikaisin keskiviikkoaamuna. Sattui hurjan kylmät säät. Ajattelin jo, että palaan varmaan takaisin keuhkokuumeessa vähintäänkin, kun eihän täkäläiset talvivarustukset lähempänä kahtakymmentä pakkasastetta oikein toimi. Ei onneksi kuitenkaan tainnut käydä mitenkään, vaikka takaisin tullessa lentokoneessakin oli niin kylmä, että melkein leuat kalisivat... Se taisi olla aamun ensimmäinen lento sille koneelle.

Ehdimme sunnuntaina kuitenkin juhlia ensimmäistä adventtia. Tänä vuonna kynttelikön totetus oli hyvin yksinkertainen. Leikkasin porosta jääneestä, valkoiseksi maalatusta pahvista neljä sydäntä. Liimasin kiiltokuvat päälle ja solmin sydämet lasipurkkien ympärille. Ajatella, että parin päivän kuluttua saa sytyttää jo toisenkin kynttilän!

Tytöllä on tänään itsenäisyyspäivään sopien esitelmä Suomesta koulussa. Mukana on sinivalkoisen lipun lisäksi Muumi-filmin pätkä, kuvakirjoja, kuvia ilveksestä ja saimaannorpasta, maisemista ja Niinistöstäkin. Tarjottavaksi on Marianne- ja Dumle-karkkeja ja loppuun arvottavaksi Lauantai-pussi. Ai niin, päähän hän halusi ylioppilaslakin, joten kaivettiin se sitten kellarin kätköistä. Sen lippiksenhän saa Suomessa koulun päätteeksi. ;-) En auttanut ideoinnissa muuten kuin ilveksen ja saimaannorpan kohdalla, kun joitakin eksoottisia eläimiä tarvittiin, joten esitelmä olisi sisällöltään aika hauska ulkosuomalaisen lapsen näkemys Suomesta analysoitavaksi. Eilen illalla ehdin onneksi vielä kuulemaan kenraaliharjoituksen ja tuomaan sen Lauantai-pussin.

Hyvää itsenäisyyspäivää! Suomi-fiiliksissä mennään täälläkin... 

---

Here are our advent candles. This time very simple combination of marmalade glasses, white candles and cardboard hearts with little angels... 

Today is the Finnish Independence Day. I just came back from Finland yesterday, so I missed all the festivities. It was chilly there, -18 celcius degrees!