Eilen aurinko paistoi ihan ihanasti. Ilma tuntui jopa vielä ihan lämpimältäkin taas vaihteeksi. Teimme kahden tunnin luontolenkin. Asumme paikassa, jonka läheltä kulkee paljon sekä pyöräily- että vaellusreittejä, joten mutaisia peltoteitä on helpohko löytää. Tässä tilanteessa "mutainen peltotie" on pelkästään positiivinen asia. Tyttö on nimittäin niin vastahankaan aina, kun lähdetään ulkoilemaan, että kaikki houkutuskeinot on käytettävä... Mutainen peltotie auttaa hieman, jotta voi luvata hiukan "seikkailua" matkan varrelle. Kaiholla voi vain muistella sitä aikaa, kun tyttö puki kaksi-vuotiaana jatkuvasti kenkiä jalkaan lähteäkseen ulos. Toinen houkutuslintu oli suklaamuffinssit ja tee. Monen kilometrin kierros kulki yhden puistonkin halki, joten sieltä löytyi kiva penkki eväiden syöntiin. Oli ihanan rentoutunut olo, kun tultiin lopulta kotiin. Kengät kyllä oli sellaisen mudan kuorruttamat, että saappaiden ostamista ajattelin jo toistamiseen.
---
The sun was shining bright yesterday. It even still felt bit warm. We made a long two-hour walk together. We live in a place where many bicycling and walking routes meet, so it is always easy to find some muddy paths. Here the wording "muddy paths" is actually meant pretty much as a first class compliment. Our daughter is so bored everytime we suggest going for a walk, that any aspect that could possibly add at least a little bit of adventure is welcome to get her out to the fresh air. Another aspect that contributes to the adventure is a good sacklunch. The route took us through a park where we found a nice bench to enjoy our muffins with some warm tea. I felt totally relaxed when finally coming home.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti