Takana on muutaman päivän keikka kotimaan kauneimpaan kaupunkiin. Eipä sillä, että kaupunkin kauneudesta olisi paljon ehtinyt nauttia... Reissu oli matka tutkijakonferenssiin. Esittäjät olivat kaikki mielenkiintoisia ja keskustelut myös. Aina se innostaa, kun saa uusia näkökulmia ja kuulee muiden mietteitä.
Hiukan jännitin kyllä etukäteen, kun en tuntenut nimeltä kuin muutaman osallistujan, mutta hyvinhän se tietysti sitten meni, ja seuraavalla kerralla on paljon enemmän tuttuja vastassa. Toinen, mitä etukäteen mietin, oli vaatetusjuttu. Googlasin kiireessä ennen lähtöä, että pitäisi näyttää asiantuntevalta ja vakuuttavalta - Smart casual kuulema toimii parhaiten. H&M:n syksyn mallistosta löytyi sopiva paita ja musta kynähame... omasta vaatekaapista liituraitahousut, mustat kengät ja takki. Ryppyyntymätön puvusto oli kasattuna. Vakuuttavuuden onnistumisesta en niin tiedä, mutta enpähän ainakaan erottunut joukosta.
Kolmas asia, mutta jota en ymmärtänyt etukäteen jännittää, oli opponointi yhdessä seminaarissa. Valmistauduin etukäteen ihan hyvin, mutta kun astuin saliin sisälle huomasin, että porukkaa onkin ainakin kolme kertaa normaalia enemmän ja suuri osa oli ihan oikeasti asiantuntevaa ja oikeasti vakuuttavaa vaatetustyylistä riippumatta. Tein pikaisen päätöksen pudottaa muutaman kommentin pois kokonaan, jotta saisin lyhennettyä omaa osuuttani. Selvisin loppuun saakka ihan hyvin, mutta yhteisen keskustelun edetessä harmittelin kovasti niitä pudotettuja kommentteja, koska samat asiat tulivat esille melkein samoilla sanoilla, joten niitä oli ollut ihan turha arkailla. Laskin Raamattuni pöydälle jossakin välissä ja ihmettelin, mikä sieltä sivujen välistä pilkistää. Hikoileva sammakkohan se siellä. Kyllä hiukan huvitti vakavasta tilanteesta huolimatta, kun itselläkin meinasi hiukan tulla hiki muutamaan kertaan siinä parituntisen aikana. Kyseessä oli jokin vanha kuitti, johon tyttö oli joskus kirkossa piirrellyt kuvia, kun aika oli käynyt pitkäksi saarnaa kuunnellessa.
---
I just came back from a research conference. The speakers were interesting. I was bit nervous going there, because I only knew a few participants beforehand. I googled what to wear and found out that smart casual style is convincing and professional... I am not sure how convincing I really looked like, but I did surprise myself by enjoying very much getting to know new people and talking with them. In the middle of a serious seminar where I was sweating as an opponent trying to cut my comments short due to an unexpectedly large (and seriously professional) audience, I at some point laid my Bible on the table and wondered what was peeking out between the pages. It was the sweating frog, drawn once on an old receipt by my daughter in the church when the sermon did not end in time. Quite fitting to the occassion, wasn't it? ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti