Ystävänpäivä

Eilen askarreltiin tytön kanssa valkoisesta ja punasävyisistä pahveista sydänketjua...

Tyttö kirjoitti tekstit valkoisiin sydämiin. Englanniksi kuulema paras. Ompelin ompelukoneella sydämet yhteen käyttämällä vain on-off-nappulaa. (On vietävä korjaamolle, uskon jo, ettei vika korjaannu itsekseen odottamalla.)

Mies lähti hakemaan jotakin yllätystä. Toi ruusuja, minulle kimpun, tytölle oman ruusun.

Ruokana oli pastaa juustokastikkeella, Schwarzwaldin kinkulla ja parmesaanilastuilla maustettuna. Tyttö sai valita, mitä laitetaan. Savesta hän oli askarrellut minulle punaiseksi maalatun sydänkoristeen. Mies sai tytöltä chilipippurin. Se olikin kuulema vitsilahja. Nauratti jo etukäteenkin.

Jälkiruoaksi on vielä suklaafondue. Mies vain lähti välillä käymään lentokentällä. Odottelemme seuraavaa talkoolaista. Kun vielä saadaan savea ja jotakin erityistä kuitua Rotterdamista, seiniin alkaa tulla laastia. Jotakin perinteitä kunnioittavaa, mutta en osaa sen enempää sitä kuvailla.

Ai niin, tuli tässä juhlien valmistelussa ja syömisessä niin kiire, että unohdin antaa miehelle suklaarasian, jonka ostin. Muistin vasta, kun lähti jo autolle. Olin piilottanut sen niin hyvin, että en olisi muistanut sittenkään, jos tyttö ei olisi ihmetellyt, miksi en vielä antanut omaa lahjaani. Onneksi elämä ei ole kovin vakavaa...

Hyvää ystävänpäivää! Toivottavasti teillä on yhtä mukavia Valentine:ja kuin minulla täällä.