Tämä pieni kolmiulotteinen kuva on aina joulukoristeiden mukana. Tänä vuonna huomasin, että siitähän tulee mieleen Elisabet ja Sakarias, Johannes Kastajan vanhemmat. Ehkä se on tuo mies, koska hän on jotenkin niin paljon vanhemman oloinen kuin mitä oma mielikuvani Joosefista. Se on kyllä aika hauska juttu itsessään, että raamattua lukiessaan kuvittelee kasvot ja joskus luonteenkin kertomusten henkilöille. Raamatun kertomuksellisuus kyllä korostaa muutenkin ajatonta sanomaa. Sen tyylilajin etuna on ehdottomasti se, että teksti muuttuu helposti eläväksi, koska ihmisten kokemukset ovat lopulta vuosituhansienkin aikana olleet jokseenkin samanlaisia, ja niihin pystyy siksi niin helposti samaistumaan.
----
This little 3D picture is always set up with the other Christmas decorations. It does remind me of Elizabeth and Zechariah, the parents of John the Baptist! The association comes from the man who looks somewhat older than my imagined Joseph. :) It's quite a funny thing that when one reads the Bible, one easily imagines faces and even other personal features to the characters. The narrative genre does complement the timeless message. Narrative text namely becomes easily alive because of the common human experiences that are easy to identify with.
Onpa kaunis, todellakin. Kiitos kommentista sivuillani, mukava tuntea että postaus herätti ajatuksia ja erilaisia mielipiteitä.
VastaaPoistaMukavaa joulunodotusta sinulle!
Camilla
Kiitos! Hyvää joulua!
VastaaPoista