Muutto on tulossa kuukauden päästä, joten ajattelin, että nyt on askarreltava, jos tänä jouluna aikoo ehtiä tehdä jotakin käsillään. Tällä hetkellä on sen verran stressiä työn ja opiskelun suhteen, että oikeasti ei ehtisi mitään ylimääräistä. Kerronpas tässä kuitenkin pienen stressinsietovinkin. Silloin kun "ei oikeasti ehdi mitään," otan jonkin pienen askartelujutun työn alle. Askarteluun on pakko ottaa välillä hetki aikaa, sillä se auttaa nollaamaan pään sisällön, koska sen aikana ei voi tehdä mitään "oikeasti hyödyllistä," mitä tekisi kuitenkin, jos ei tekisi jotakin ns. "hyödytöntä." Eli silloin, kun kiireen tunne tulee ihan mahdottomaksi, on parasta istua alas ja ottaa käsityö esiin ja antaa hetken yksinkertaisesti vain kulua. (Ja jatkaa vasta sitten siitä, mihin jäi.)Ensimmäinen jouluaskartelu saatiin sunnuntaina työn alle arki-iltoja odottamaan. Kaapissa oli vielä pala ruskeaa pellavakangasta, joten sydämiähän siitä sai. Tyttö teki itselleen ison sydämen, kooltaan n. 20cmx15cm, minä taas kuusi pientä kooltaan n. 10cmx7cm. Ensin ompelimme ompelukoneella sydämet muotoonsa, käänsimme, silitimme. Tyttö laittoi hiukan täytettä omaansa ja ompeli pienillä pistoilla aukon kiinni. Minä jätin omani täyttämättä. Kangas on tarpeeksi paksua, joten mielestäni täyttö ei ollut tarpeen. Sitten vain valkoisella langalla koristepistot reunoihin. Nyt täytyy vielä käydä ostamassa jouluista koristenauhaa kiinnitystä varten. Ehkä punavalkoista?
Teetauko pidetty. Palaan takaisin Luukkaan seuraan. Tarkemmin sanottuna pelkkään muutamaan jakeeseen, joista on kirjoitettu selityksiä kirjakaupalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti