Kirjottu ruusu löysi paikkansa koululaisen uuden trikoopaidan helmasta. Sellainen se lopputulos. Saa nähdä, mitä tapahtuu ensimmäisessä pesussa...Valitusta sen verran, että H&M ei myy kauniita, yli 128cm, lastenvaatteita. Hintahaitarin vuoksi sitä kauppaa ei mielellään jätä lastenvaateostoskierroksella välistä, mutta koululaisten kokoluokasta sieltä ei tunnu löytyvän mitään kaunista. Värit ja mallit ovat sellaisia, että näyttää siltä, "kuin olisi vihainen koko ajan" (koululaisen sanoja lainatakseni). Paljon mustaa ja muita kovia värejä, jotenkin rokahtavia malleja muutenkin. Ero on ihan mahdottoman suuri, jos kulkee ensin 2-7v. osaston halki ja sitten päätyy 8-14v. osastolle. Pienemmille on nättejä värejä, pirteitä kuoseja ja sitten yhtäkkiä onkin tarjolla vain aikuistenkin vaatetta synkempää ilman minkäänlaista siirtymävaihetta. Kuvissa oleva paita oli ainoa, mikä ei näyttänyt ihan järkyttävältä, vaikka väri olikin liian räikeä. Siksi tuo ruusu. Pehmittää toivottavasti kokonaisuutta hiukan. Toivon, että pesussa reunat vielä hiukan rispaantuvat.
Saatatte arvata, että kouluvaateostoksiltahan tämä valitus on peräisin... On kai sitten vain alettava etsiä muita vaatekauppoja kierrettäväksi. Eikä toive edes ole sen vaativampi, kuin että löytäisi tavallisia (kauniita) lastenvaatteita. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa suunnitella vaatteita, jos ajattelisi, minkälaisia ala-asteelaiset lapset yleensä ovat. Vauhtia riittää, kuten myös iloa, leikkiä ja vitsejä... Vitseistä puheenollen, kuulinpa äskettäin seuraavaa: Arvatkaa, mikä on todellista uteliaisuutta? Se, että katsoo lasioven takaa avaimenreiästä. Että hiukan mustanpuhuvaa hauskempia voisivat vaatteetkin olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti