DIY: silityslaudan virkistys

Joulun alla huomasin, että kaapissa oli kaksi punavalkoista verhoa vanhasta asunnosta. Ne olivat liian lyhyet tähän asuntoon, joten ne olivat jääneet käyttämättä. Kangas on paksua puuvillaa, joten ajattelin, että kyllä siitä jotakin vielä syntyy. 

Silityslauta olikin jo jonkin aikaa odottanut jotakin raikastusta... Siinä oli sellainen vuosia vanha, osittain "teflon"-pintainen, pehmustettu päällinen. Lopulta se alkoi olla niin nuhjaantuneen näköinen, että pisti jo hiukan silmään, kun kuitenkin puhdasta pyykkiä siinä aina pyöritellään. 

Tässä lyhyet ohjeet reilun kymmenen minuutin askarteluun: Irroita päällisen nauhat ja suorista päällinen lattialle levitetyn kankaan päälle. Kiinnitä muutamalla nuppineulalla ja leikkaa kangas joka puolelta suurinpiirtein 5cm päällistä suuremmaksi. Ota lisää nuppineuloja ja taita kankaan reunat kaksinkerroin päällisen nurjalle puolelle kiinittäen taite läheltä vanhan päällisen nauhakujaa. Ompele ompelukoneella kangas kiinni hiukan alkuperäisen päällisen nauhakujaa sisempää, jotta et osuisi vahingossa nauhakujan sisällä oleviin nauhoihin. Sitten vain paikalleen kiinnitys, nauhojen kiristys ja ei muuta kuin silittämään uudella innolla (oh, tuo kotitöistä tylsin)! 

Nyt on parasta jatkaa hommia. Maanantaina alkaa uusi lukukausi uusine kursseineen. Tavoite oli saada 10 luentoa valmiiksi ennen kuin lukukausi alkaa. Nyt on kymmenes työn alla, jee! Huomiseksi lupasin käydä puhumassa seurakunnassa pari tuntia pyhäkoulun opettajille. Kaksi loppukoetta vielä arvioitavana. Aika hyvä saldo näin lukuvuoden viimeiseksi päiväksi. ;-)

---

Before Christmas I discovered that I had some cotton curtains from the old flat in the cupboard. My ironing board has needed a face lift for quite awhile. I simply sew the new material on the top of the old one. Easy peasy fixing. It took just bit more than 10 minutes. The only thing to watch out was to keep "the channel" for the strings open, so I sew the seam for the new material just a little bit further from the edge than the previous seam underneath. 

Now I better get back to work. We start a new semester on Monday. I got assigned a new course besides the other courses that I already taught before. I had a goal to get ten lessons ready before the beginning of the semester. Today I have been working on the tenth. Quite timing, isn't it? Tomorrow I promised to teach the Sunday school teachers for few hours at the church. And two more final exams to grade... This is a good saldo for the last day of the semester, I think!

Teetauolla

Niinä päivinä, kun teen kotoa käsin töitä, on kiva, jos keittiön kaapeista löytyy jotakin herkkua teetaukoja varten... Mitä milloinkin, joskus taas ei yhtään mitään. Herkut katoavat milloin kenenkin suuhun.

---

On those days I work at home, I am always happy to find something sweet for my tea breaks. Sometimes I am lucky, sometimes not. Everybody in this house has a sweet tooth...

Mattolöydöt!

Viikonloppu meni rattoisasti. Tuttavaperhe oli käymässä. Tytöt jaksoivat valvoa hurjan pitkään... Harvinaista huvia, että on paras kaveri yökylässä. ;-) Oli hauskaa ja ehdittiin jopa pulkkamäkeen ja laskiaispulliakin syötiin useampi pellillinen. Tein tällä kertaa niin, että laitoin pöytään valmiiksi leikatut pullat, muutamaa anopin tekemää marmeladia ja kermavaahtoa. Jokainen sai koota niistä sitten itselleen mieluisan yhdistelmän.

Jonakin päivänä viime viikolla jouduin ajamaan hieman kauemmas kauppaan. Kotimatkalla ajattelin, että katson yhden verho-/mattoliikkeen. Se on sellainen kauppa, mistä en ikinä ostaisi mitään normaalihintaan. Hinnat eivät varsinaisesti ole mitenkään tavallista korkeammat, mutta mikään siellä ei yleensä istu minun makuuni, paitsi siinä tapauksessa, jos alennukset ovat sen verran tuntuvat, että voi helposti inspiroitua jonkinlaiseen kompromissiin. Kävelin liikkeen perälle asti innostumatta mistään alennetusta tuotteesta. Sitten löysin kolme villamattoa (120x170cm) hintaan viisi euroa kappale. Ostin saman tien yhden vanhaa roosaa ja toisen tummaa harmaata. Ajattelin, että kyllä niille viidellä eurolla paikat löytyy. Tykkäsin kovasti kudotun näköisestä pinnasta. Kun tulin kotiin, ajattelin huvikseni testata kävisikö roosa matto olohuoneeseen. Sitten totesin, että käy niin hyvin, että haenpas nopeasti sen kolmannenkin sieltä kaupasta. Muistin, että minullahan on kaksi roosa-valkoista tyynyä yläkerrassa ja yhdet ruusutyynynpäälliset viime keväältä... Ei kun taas kerran kantelemaan tyynyjä edestakaisin... ;-) Oli hyvä alelöytö. Kolme mattoa viidellätoista eurolla!

---

I found some carpets last week in sale in one decoration shop. To be exact, three mid-size carpets for five euro each!!! They are wool and have a pretty knitted kind of pattern on the top. I love them! The old rose carpets found a place in the living room. I even had matching kushions already... I think these were some of my best ever sale purchases. :-)  

Pakkasta

Talvi tulikin ihan oikeasti. Kävelin tänään koululle koetta valvomaan ja otin muutaman valokuvan matkalla. Aurinko paistoi ihanasti. Yöllä oli pakastanut ihan kunnolla, kuten heinistä tien varrella näkyykin. Toivon kovasti, että talvi kestää vielä hetken aikaa...

---

We've got a real winter here! I was walking today to work and photographed on the way. The sun was shining. The night had been cold and everything was frosted. I hope it stays wintery for awhile... 

Sämpylät ja kaverit

Leivoin eilen sämpylöitä. Jauhokaapissa oli auringonkukan siemeniä, joten kokeilin niitä. Kastelin kohotetun sämpylän pintaa hiukan vedellä ja "liimasin" siemenet. Ne paahtuivat uunissa ihanan makuisiksi. Sämpylätaikinaan laitoin vehnäleseitä ja aika paljon kokojyvävehnäjauhoa tavallisen lisäksi. Ihan valkoisia sämpylöitä ei usein tule tehtyä. 

Tytöllä oli luokkakaveri leikkimässä. Tyttö näki minun leipovan sämpylöitä ja kysyi ihan ihmeissään, että leivotaanko me aina sämpylät itse... Ei todellakaan aina, mutta tyttö ei koskaan ollut nähnyt ihan kotitekoisia sämpylöitä. Hyvin maistuivat kuitenkin. Yksi balettikaveri taas ihmetteli viime viikolla, että leivotaanko me aina jotakin, kun tarjolla oli vastaleivottuja suklaakeksejä. Niistä kekseistä koulukaverit olivat sanoneet, ettei ole reilua, että tytöllä on sellaisia keksejä mukana. ;-)

Olen varmaan kertonut joskus ennenkin, että täällä ihmisillä ei ole tapana leipoa kotona. Keksit ja kakut ostetaan yleensä valmiina kaupasta tai leipomosta. Jos jotakin joskus leivotaan, niin sitten on valmistaikinat tai valmiit jauhosekoitukset ainakin. Minä taas unohdan usein ostaa keksejä, kun kavereita tulee leikkimään. Sitten on hyvä pelastus se, että yleensä aina on jotakin aineksia kaapissa ja lapset voivat leipoa itse jotakin. Siinä tulee mieleinen aktiviteetti ja tarjoilut samalla kertaa... Se on mukavaa senkin takia, että siinä saa sopivasti aina hiukan jututettua kavereitakin ja kuulee missä mennään milloinkin. Muutenhan tuon ikäiset leikkivät ja touhuavat keskenään...

----

I baked some bread rolls yesterday. I found a package of sunflower seeds. They got delicious roasted taste in the oven! My daughter had a friend visiting her. She was amazed when she saw the self-made bread rolls, and ate few with a good appetite. Another friend was surprised of some chocolate cookies last week... The Belgians are often really good at cooking, but they don't usually bake much. I mostly forget buying cookies when the kids come over to play. Then it's a great thing to let them bake something by themselves. It makes for a pleasant activity and a snack at the same time. The kids love it! I like it, because it gives me a good chance to chat with the kids for awhile as well.     

Kalenteri

Yleensä tapanani on ostaa kalenteri vasta sitten, kun ne tulevat alennukseen... Mikä järki on maksaa täyttä hintaa sellaisesta, jonka pian saa puoleen hintaan? Tänä vuonna tuntui kuitenkin muistin toiminta niin hajanaiselta, että kävin ostamassa kalenterin vaikkei niiden hintoja oltu vielä pudotettu. Kaupassa ajattelin, että onneksi tulin, koska valinnanvaraa ei ollut enää nimeksikään. Muutama ehto kalenterille nimittäin on. On oltava kuukausisivu, jotta näkee kuukauden kerralla. En jostakin syystä hahmota aikaa niin hyvin, että selviäisin pienemmällä näkymällä sujuvasti. (Huomasin tuon heikkouden vasta sitten, kun olin mennyt saksalaisen kanssa naimisiin... Tuli varmasti joku paniikin tunne, kun toinen osasi kevyesti luetella kaiken olennaisen ulkomuistista puoleksi vuodeksi eteenpäin.) 

Yhdellä sivulla kalenterissa on oltava ainakin yksi kokonainen viikko. Eli unohdetaan ne kalenterit, joissa on vaikka päivä tai pari per sivu. Ne on kauniita kyllä, mutta sitten mun elämä pilkkoutuisi liian pieneksi... En varmaan hahmottaisi enää edes viikon mittaista aikaa. Hiukan pitää olla merkinnöille tilaa, mutta ei sillä tavalla, kuten lääkärin muistikirjassa, jossa tunnitkin on jaettu puolikkaisiin... Silloin ei kiireen tunne loppuisi ikinä, vaikka todellisuudessa järjestän päivät mielessäni aika lailla sillä tavalla. Mutta tuntuu paremmalta, ettei ne ole kalenterissa niin. Tila muille muistiinpanoille ja -listoille on plussaa, mutta se kyllä yleensä sopii, jos kalenterin reunoille tai kuvituksen päälle mahtuu raapustamaan ylimääräiset jutut. Kalenterin on oltava mukana kannettavaksi sopiva, joten kokoa ja painoa ei saa olla liikaa. Ai niin, ja sivut eivät saa kuultaa läpi, eikä olla liian sekavat muutenkaan. Eikä keltaiset. Näillä vaatimuksilla saa etsiä normaalihintaisistakin kalentereista aika pitkään. 

Aikani etsittyäni löysin sopivan. Väri ei ihan miellyttänyt, mutta sisäosaan ole oikein tyytyväinen. Vasemman puoleisella sivulla on kokonainen viikko ja oikeanpuoleinen on muistiinpanoille. Kaikki hyvin. Aika on hallinnassa. Ainakin kalenterin osalta.

----

I bought an agenda for 2013. I prefer to have one week per page, because I have difficulties to perceive the organization of the time ahead. (I blame my sweet German husband for it, because I never realised I had this problem before marrying him. I must have got some kind of panic in finding out that he is able to list all essential dates at least half a year ahead just out of his memory. It's incredible, isn't it?) This agenda that I found has always one week on the left and an empty page for notes on the right. Perfect. I was too late to get a prettier cover though. The dark brownish bronze tones are not really what I imagined, but the layout inside was definitely a good choice. Time is now under control. At least what comes to the calendar.