Vaihtokauppaa ja laskemattomia kaloreita

Alakerran vanha pariskunta tuo meille silloin tällöin jotakin puutarhastaan ja me puolestaan viemme heille herkkuja, kun leivomme jotakin. Aika mukavaa vaihtokauppaa. Tasaantuu kalorit ja vitamiinit... Ei vaineskaan, mutta mukavia naapureita he ovat muutenkin. Pappa voitti kaupungin "Vuoden Urheilija" - palkinnon tänä kesänä. Taisin joskus kertoakin, että hän kilpailee yleisurheilun mestaruudesta seniorisarjassa ja vitsailee olevansa aina ainoa jäljelle jäänyt kilpailija ja siksi voittavansa helposti.

Perjantaina kylässä oli baletista tutuksi tullut pariskunta. Lasagnen kanssa kävi hiukan kehnosti. Mies ei löytänyt kaupasta tavanomaista naudan jauhelihaa, joten hän joutui ostamaan sika-nautaa. Illan lopuksi paljastui, että nainen olikin muslimi. Auts! Ihan kohteliaasti hän ruokaa söi, mutta sen verran sitä mielellään ihmisten vakaumuksia kunnioittaa, että ei ihan ehdoin tahdoin tuputa mitään "ei-toivottavaa..." Taitaa todellakin olla aika siirtyä seuraavaan reseptiin.

Lauantaina oli ohjelmassa ala-asteen vanhempientoimikunnan illallinen. Saimme työkaverin lapsenvahdiksi, joten pääsimme lähtemään kahdestaan. Tutustuimme moniin uusiin pienempien lasten vanhempiin, joita emme ennestään tunteneet. Rehtori ja opettajat puolisoineen olivat myös mukana, joten meitä oli yhteensä neljäkymmentä. Oli mukava ilta. Lopussa olin iloinen, että ensimmäiset kotiinlähtijät vain heilauttivat kättä hyvästiksi. Kaikkia oli jo tervehditty perinteisin menoin paikalle saapuessa poskisuukoin, mutta pöydässä istuvien pussailu on niin hankalaa, että sitä mieluiten välttää, jos vain kohteliaisuutta unohtamatta pystyy... Sellaista elämä täällä on. Kaikki menee hyvin, kun pusut vain osuvat kohdalleen. Kotiin tullessa joimme vielä lastenvahdin kanssa hyvät teekupposet ja juttelimme aamupäivän ostosreissulla aloitetut jutut loppuun.

Niin se viikonloppu meni, kaikenlaisten mukavien ihmisten seurassa. Kaloreita ehti kertyä sellainen määrä, että vaakaa ei kannata erehtyä katsomaan muutamaan päivään. Mutta eikö hyvä seura aina vaadi jotakin hyvää syötävääkin? Minusta ainakin ruoka ja ystävyys kulkevat käsikädessä. Kaloreita voi laskea silloin, kun on yksinään.

PS. Lisäsin sivun reunaan muutamia kauniita sisustustamiseen liittyviä blogeja.