Sitä sun tätä

Parvekkeella:
Söimme viime viikonlopun aikana kaikki mahdolliset ateriat parvekkeella. (WHAT A BLISS!) Leivoin sunnuntaina makeannälän selätykseksi pienen taikinan pullaa. Parvekkeella aurinkovarjon alla kaikki maistuu huippuhyvälle. Mikä lie siinäkin on?

Hammaslääkärissä:
Sain eilen palkkion karkinostolakostani. Hammaslääkäri ei röntgenkuvistakaan katsomalla löytänyt yhtään reikää (vaikka olin pelännyt pahinta). En muista milloin olisin viimeksi käynyt hammaslääkärillä, niin ettei joko olisi tarvinnut tehdä jotakin tai ei olisi ollut kipua mennen tullen. Ei tämä palkkio nyt varmasti ihan tästä kahdesta viikosta johtunut, mutta päätin ajatella sen sellaisena, koska se on motivoivampaa niin. Nyt ei onneksi enää tee karkkia koko ajan mielikään, joten sekin on lievää edistystä uskoisin. Hiukan kyllä ajattelin sen hammaslääkärikäynnin jälkeen, että voisin palkita itseni karkkipussilla... Se vain taitaisi olla aikalailla kontraproduktiivista, vai miten se sanotaankaan?

Ajatuksissa:
Mysteeritavoitteeni on taas vaihteeksi positiivisemmalla puolella. Hiljaa hyvä tulee. Tarvitsin helmikuisen takaiskun jälkeen ensin hiukan toipumisaikaa, sen jälkeen toimimis- ja ajatteluaikaa sekä ylimääräistä energiaa. Pääsin huhtikuussa suuren askeleen eteenpäin, mutta se olikin se helpoin vaihe. Sillä en voi paljon kehuskella muutenkaan, sillä asiaan liittyi suurempi kuvio, jossa minä olen vain pienenpienenä osakkaana. Ilmeisesti saajana, tässä tilanteessa. Enimmäkseen mysteeritavoite vaatii kuitenkin hiukan enemmän. Palailen asiaan, kun siitä on taas jotakin kerrottavaa.

Ulkona:
Olen jo monta viikonloppua toivonut pääseväni jonnekin museoon. Tarvitsisin ihan ehdottomasti kunnollisen parin tunnin kierroksen joko taidetta tai historiaa. Pitäisiköhän toivoa sunnuntai-iltapäiväksi sadetta? Sadetta tai ei, toivon nyt aivan turhaan, koska nyt on parhaillaan niin kiire työ- ja kouluasioissa, että pariin viikkoon ei ole tiedossa minkäänlaista lisähuvitusta.

Nyt on teekuppi tyhjä. Palaan takaisin Wayne A. Meeksin seuraan.