Ompelija sai toisenkin käsinuken valmiiksi. Nimikin oli valmiina saman tien.Jännitystäkin on tässä päivässä ollut. Jaana kävi viimeistä kertaa kahvilla ennen Suomeen paluutaan. Sovittiin ettei vielä hyvästellä, koska todennäköisesti näemme vielä loman aikana. Sitten vasta taloon muuttaneen naapurin 10-vuotias poika tuli kertomaan, että oli pudottanut avainnippunsa lukittuun postilaatikkoonsa ja ei päässyt enää sisälle. Eikä tietenkään tiennyt isänsä puhelin numeroa eikä mitään muutakaan hyödyllistä. Avaimet saatiin ongittua puolen tunnin kaivamisen jälkeen rautalangan avulla ulos, mutta sitten ei poikaa enää näkynytkään missään. Tyttö on nyt istunut ikkkunalaudalla melkein kaksi tuntia odottaen tulisiko poika takaisin ottamaan avaimensa, jotka jätettiin alakerran vanhalle pariskunnalle. Heidän ranskankielen taitonsa riittää paremmin selittämään asian...
Suoraan sanottuna en tajua, että joku jättää täällä sen ikäisen uuteen ja lähes tyhjään kotiin yksikseen koko päiväksi. Tämä alue on rauhallinen, mutta sen ikäisen lapsen ei ole silti turvallista olla yksin kadulla kovin pitkään. Ei ainakaan sen näköisenä, ettei kukaan kaipaisi häntä moneen tuntiin kotiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti