lauantai 26. marraskuuta 2016

A weekend



Viime viikot ovat olleet sellaista menoa, että ei ole viikonloppuisinkaan ehtinyt pysähtymään kunnolla. Joskus kalenteriin vaan kasautuu sellainen suma. Tänä viikonloppuna on tarkoitus saada kotona kunnollinen siivous tehtyä ilman niitä oikopolkuja, mitä viime viikkoina on kiireessä käytetty, ja saada lisäksi muutamat verhot ja ikkunatkin pestyä. Puhtaisiin ikkunoihin on kivempi sitten viritellä jouluvalojakin. Nyt on muutama päivä menty noilla pienillä tähdillä taulun reunassa. Kivasti nekin valaisevat harmaita päiviä, mutta joulua lähestyessä tekeee mieli lisätä koristevaloja muuallekin. Sain synttärilahjaksi työkaverilta nuo korkilla päällystetyt kynttiläkipot. Kiitos vaan, D! Tämä oli tällainen väliaikatiedotus, palailen pian muiden juttujen kanssa.

----

It has been so busy during the last weeks that I feel that I have not been able to even sit down properly during the weekends. Sometimes it happens that a calender just gets so packed. My plan of action this weekend is to clean the house without using any shortcuts (which we have done in a hurry for the couple of last weeks), and wash some curtains and windows, too. It's nicer to put the Christmas lights up to clean windows. For some days now we have had little led-stars hanging there at the edge of the painting as a little starter prior to advent season. I got two candle cups from a friend as a birthday present. Thank you, D! They are perfect for the pre-Christmas period.   

tiistai 15. marraskuuta 2016

An apple a day...

Omena päivässä, tai sit ei... Syysflunssaan ei tehoa mikään muu kuin paikallaan olo sitten ainakaan, kun flunssa on jo iskenyt. Nyt on melkein viikko mennyt puolikuntoisena, mutta onneksi alan olla jo voiton puolella. Tänään oli kyllä niin hauska työpäivä, että tulin iltapäivällä kotiin hymyissä suin. Loppuhuipennus oli, kun viimeisellä luennolla selostin, millä tavoin teologit ovat aikojen kuluessa ymmärtäneet seurakunnan pyhyyden. Viittasin siinä Augustinukseen ja yksi opiskelijoista kysyi ihan epäuskoisella äänellä, että voiko se oikeasti olla mahdollista, että Augustinus on jotakin sellaista sanonut. Harvemmin olen huomannut, että joku kirkkoisistäkin voi toimia niin kätevästi huomionherättäjänä ja uuden keskustelun avaajana. Mun luokka on ihan huippu.

----

An apple a day, or so not... Once the flu has began there's not much you can do about it. It took almost a week, but now I hope I have overcome it. Today I had so fun day at work that in the afternoon I was still smiling on my way home. It happens seldom that a church father like Augustine wakes everyone up and sparks a completely new class discussion. Love my students. 

lauantai 12. marraskuuta 2016

The inevitable


Tunnustan, että lokakuun lopussa ennen Suomen matkaa ostin jo ensimmäisen joulujutun. Se oli sellainen pakko-ostos, kun kirpparilla tuli vastaan setti vanhoja, kauniisti maalattuja jouluseimihahmoja, enkä pystynyt jättämään niitä käsistäni. Hain matkalaukut kellarista ja vein samalla ne hahmot sinne odottamaan jouluisempaa hetkeä. Kotimatkalla ostin lentokentältä varmuuden vuoksi itselleni jemmaan kaksi ruotsalaista joululehteä, koska täällä paikalliset joululehdet ovat aina hiukan masentavan aneemisia.

Nyt sitten viime viikolla satuin menemään puutarhaliikkeeseen, kun totesin, että nyt pitäisi varmaankin saada parvekkeelta kesäkukat talvisäilöön ja jotakin syksyisempää niiden tilalle. Siellä oli täydet joulukoristelut jo monessa eri sävyssä ryhmiteltynä huone kerrallaan. Vilkaisin sitten punaisten koristeiden suuntaan ihan nopeasti ja huomasin tuollaiset joulukuusen koristeiksi tarkoitetut lasiset autot, missä on kuusi katolla. Ostin maltillisesti vain yhden kahden auton paketin, koska nuo täydentävät hauskasti aiempien vuosien koristeita.

Sitten satuin toiseen kauppaan ja vastaan tuli hauska punainen hirvisarvinen tulitikkurasia... 

Tätä vauhtia meillä on kohta varmaan joulukuusi olohuoneessa jo ennen joulukuun alkua. Nyt pitää hiukan laittaa jarrua päälle hetkeksi ainakin, ettei varaslähdön vuoksi käy niin, että koristelen 24. joulukuuta jo pääsiäistä.

----

I confess that in the end of October before leaving to Finland I had already bought a nativity set. My excuse is that it was antique and so beautifylly painted that I just could not say no. I brought the set immediately to a basement though, because even for a Christmas freak like me, the end of October is too early to display the nativity set! At the airport then, on our way home, I purchased two Christmas editions of Swedish decoration magazines just to make sure I have something good to read in the next few weeks.

Last week I happened to go to a garden shop. I had not yet replaced my summer plants at the balcony, so it was time to find some evergreen plants for outdoors. I quickly found everything I needed, but then on the way to the cash I had to pass by their Christmas decoration section. I'm sure there would have been a short cut available, but hey, there were four rooms of Christmas stuff in different colours! I only peeked to the red area and saw immediately these glass cars with a Christmas tree on the top! Who could have resisted them? Anyway, two of them go perfectly with tree ornaments that I already have. I was clearly being very moderate.

Then I happened to go to another shop and saw a cute box of Christmas matches.... 

If I continue like this, we might have a Christmas tree in the living room before December begins. I better put the breaks on myself for some more weeks. Otherwise I will be decorating for Easter at December 24.    

perjantai 11. marraskuuta 2016

Pumpkin seeds and a cafe latte trial


Tällä viikolla tein taas kurpitsakeittoa! Taidan tällä hetkellä olla ainoa meistä kolmesta, joka edelleenkin monen keittokattilallisen jälkeen syö sitä ihan yhtä suurella innolla... Olen tähän saakka aina heittänyt siemenet kylmästi roskiin, mutta nyt kokeilin niiden paahtamista. Irroittelu ja peseminen olivat hiukan työlästä hommaa, mutta muuten ei tarvinnut kuin lorauttaa ruokalusikallinen oliiviöljyä kulhoon, pyöräyttää siemenet siinä ja levittää ne leivinpaperin päälle uunipellille. Laitoin vain merisuolaa, mutta noihinhan voi laittaa mitä maustetta haluaa, tai keksiä hauskoja yhdistelmiä hunajasta ja mausteista, tai vaikkapa tehdä makeita siemeniä kanelisokerilla. Paistoin siemeniä kiertoilmauunissa 175 asteessa n. 20 min. kunnes ne alkoivat hiukan ruskistua.

Suomimatkalla testattiin Starbucksin Pumpkin spice soya latte. Vahingossa tosin, koska myyjät sekoilivat kiireessä hiukan. Itseasiassahan tyttö ja minä ei kumpikaan juoda kahvia. Se oli kuitenkin aika herkkua, joskin lopulta oli aika sokerinen olo. Mun vähäisellä kokemuksella tuntuu, että Starbucksissa melkein kaikki on yltiömakeaa. Jos pystyy juomansa juomaan loppuun saakka niin olo on kuin olisi syönyt suuren palan imelää kakkua. Mutta hyvälle se latte maistui siihen saakka kunnes tuli makea kiintiö niin täyteen. Ehkä olen hiukan vanhanaikainen, mutta tykkään juoda kuumat juomat juomana ja syödä kakut kakkuina. Siitä innostuneena kaivoin kotona kuitenkin mutteripannun kaapista ja avasin uuden espressopurkin ja testasin maistuuko soijalatte kotona yhtä hyvältä. Kuumensin sillä välin kattilassa Alpron Soya Mild -maitoa vispilällä vatkaten. Se vaahtoutui helposti ja vaahto säilyi mahtavasti pitkän aikaa. Mitäs tähän nyt muuta, kuin vapise, Starbucks, tämä barista pärjää kohta ominkin voimin!

----

I made this week pumpkin soup again! It seems that I'm the only one of three of us who still eats it with eagerness this autumn... I have always thrown pumpkin seeds away, but now I thought to try to roast them. Cleaning and washing them was bit of work, but other than that I only added some olive oil and sea salt and roasted them in 175 Celsius degree for 20 min. until they looked slightly golden. 

On the way to Finland our first stop was at Starbucks. We tested their Pumpkin spice soya latte. It was an accident though as the personnel was too busy and confused the orders. Normally my daughter and I neither drink any coffee. That latte surprised us and tasted rather good, but it was so incredibly sweet. It's like having just eaten a huge piece of cake! You can call me old fashioned, but I prefer drinks as drinks and cakes as cakes. Anyway, that latte inspired me to try to make soya latte at home, too. I got my espresso pan out and warmed some Alpro soya mild -drink while whipping it constantly. To my surprise that soya drink forms such great foam! I think I should conclude this with a warning: Watch out, this barista will soon beat Starbucks!   

perjantai 4. marraskuuta 2016

A process of gradual progress

Tilkkutyö alkaa pikkuhiljaa valmistua. Muutama palanen puuttuu vielä, mutta enää ei ole paljosta kiinni. Näpertäminen on terapeuttista. Siinä pysähtyy olemaan ja ajatukset saa kulkea omia reittejään samalla kun kädet toistavat samaa kuviota uudelleen ja uudelleen. Jossakin kohtaa tuli kuitenkin haava sormeen ja se kyllä vei ajatukset kokonaan, sen verran kipeältä tuntuu, jos neulalla tökkäsee pari kertaa keskelle haavaa, auts. Auttaisi kun muistaisi käyttää säännöllisesti käsivoidetta. 

Ajattelin tätä tilkkujuttua aloittaessani, että jos oikein innostun niin kukapa tietää tuleeko tästä oikein tilkkutäkki. Nyt tiedän, että tällä tekniikalla kokonaiseen täkkiin menisi muutama vuosi. Ei ehkä minulle sopiva projekti se. Siinähän ehtisi kyllästyä koko ideaan jo ennen kuin se edes valmistuu! Tässä Lexingtonin joulumainoksessa on samalla kuvioinnilla tehty täkki. Aika mahtavalta se kyllä näyttää. Idea toimisi, kärsivällisyys taas ei.

----

My little patchwork project is soon ready. Few more pieces, and that's it! Sewing is really therapeutic activity. Everything else stops and thoughts can just wander while hands just keep repeating the same stitches again and again... At some point I got a blister in my finger though and once it healed the skin bursted open while sewing. It hurt that much that I was not really able to let my thoughts wander anywhere on those couple of days when the wound was still open. Regular use of hand cream could certainly help!  

Originally I thought that if I get really exited about the paper piecing technique I might expand it into a blanket project. Well, now I know that by using this technique a blanket takes easily a year or two to complete. Not my kind of project, things have to get ready before I get tired with the entire idea...  I found a similar pattern in a patchwork blanket in this Lexington Christmas advertisement. It does look beautiful, though it probably isn't handmade.    

tiistai 1. marraskuuta 2016

Golden leaves and a promise of snow


Yritän aina järjestää Turun keikan niin, että pääsen kävelemään jokirantaan. Se on mun suosikki-Suomi-maisema. Söin herkullisen loimulohivoileivän samalla, kun kävelin kohti yliopistoa. Tuli kyllä kokonaisen päivän kalorit varmaan kerralla täyteen, sen verran tuhtia evästä se oli. Tykkään siitäkin, että teologinen tiedekunta on ihan tuomiokirkon vieressä, vanhassa rakennuksessa. Vanhat rakennukset ovat aina uusia tunnelmallisempia. Puolelta päivin, kun otin nämä kuvat oli ihan täydellinen auringon paiste. Se on aika herkkua näillä leveysasteilla tähän aikaan vuodesta. Illemmalla oli kuitenkin niin kylmä, että aloin uskoa, että tässä saatetaan muutama lumihiutalekin nähdä ennen syysloman loppumista. 

----

I always try to manage to make a walk at the riverside when traveling to Turku. That's my favorite scene in Finland. While I was walking yesterday to the university for some research group seminars I ate a sandwich filled with salmon, dill and some sort of cream cheese. It tasted incredible, but probably contained sufficient amount of calories for the entire day! One more thing that I like is that the department of theology is located in a historical building just behind the church. Old buildings have so much more ambience than the new ones. At lunch time when I took these photos the sun was shining bright. It felt quite special, because one can't take the sun for granted at this time of the year in the North. In the evening, however, it turned so cold that I'm starting to believe that we might even see some snow later this week.