Vihreä lasipullo tarttui joskus kauan sitten matkaan kirppiskierrokselta. Se on juuri sopivan kokoinen yhdelle kukkavarrelle. Varmaan tuttu juttu jokaiselle, mutta vanhan pullon sisuksen saa puhtaaksi, kun kaataa sinne aimolorauksen etikkaa ja täyttää sen sitten vedellä. Ilman suurempaa hinkkaustakin lasipinta kirkastuu muutamassa tunnissa.
Me muuten odotellaan loppuviikosta mukavia vieraita tulevaksi, jee! Ehdittiin jo hiukan tehdä suunnitelmiakin, että mitä kaikkea saataisiin lyhyeen aikaan mahtumaan. Täytyy vielä hiukan palaveerata vieraidenkin kanssa, josko heillä on itselläänkin jotakin toiveita. Tein muuten vieraiden mukaan elämäni uhkarohkeimman lankatilauksen. En kovasta yrittämisestäkään huolimatta ymmärrä helpoistakaan neulomisohjeista yhtään mitään, mutta Kalastajanvaimo saa neulomisen kuulostamaan niin helpolta, että hänen projektistaan inspiroituneena keksin itse yhden idean, minkä voisin ehkä osata toteuttaa. Jos itse keksii, niin sitähän ei ikinä tiedä, mitä siitä tulee, mutta ei myöskään ole paineita, että menisi jotakin pieleen. Heh, se siis optimistisesti luottaen siihen, että jotakin siitä aina syntyy. Tämän ajatuksen kun pukee sanoiksi, niin alkaa väkisinkin taas kerran kuulostaa siltä klassiselta hiireltä, joka ompeli kissalle takkia.
----
This old green glass bottle was once found in a secohand shop. The size is perfect for one stem of flowers. Glass items don't always look clean when one finds them secondhand. However, an old trick to clean up a glass bottle/vase is to fill it with a good amount of vinegar and water. Usually one does not even need to scrub much, but just let it soak for couple of hours before rinsing.
By the way, we are expecting some special guests towards the end of the week! We have already made some wonderful plans for all things we might be able to fit into the short period of time, but need to consult our visitors first, because quite likely they have some special wishes, too. That brings me to the next point, namely that I made the most risky wool order of my life. I have told you previously that understanding knitting patterns is beyond possible to me. However, I follow some bloggers who make knitting sound very feasible. Following such inspiration I came up with an idea that I might be able to do on my own without any instructions. When one thinks an own plan out, one never knows for sure what will happen, but at least one can't make a mistake... Ha, I'm quite optimistically trusting that something must always come out of it. Do you remember that fairytale about a mouse who was sewing a coat for a cat? I'm once again sounding dangerously like that confident little mouse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti